Yksi kevään teemoista on
erilaiset pedagogiset lähestymistavat.
Tähän liittyen tutustuimme Problem-Based
Learning:iin (PBL)
yhdessä lähipäivässä. Yksi pienryhmistämme kokeili PBL:ää
käytännössä ja muut kolme ryhmää seurasivat tätä kokeilua.
Kirjoitan tässä postauksessa
PBL:n perussisällöstä ja omista
havainnoistani demoa seuratessani.
Problem-Based Learning (PBL) - Mitä se tarkoittaa?
PBL kuvataan yleensä yllä
olevan kaavionmukaisesti. Vaiheet ovat roolien jakaminen, lähtökohta,
aivoriihi, ideoiden työstäminen, oppimistavoitteet, yhteisen PBL-tehtävän
määrittely, itsenäinen opiskelu, opitun jakaminen ja synteesin laatiminen.
Demossa kävimme läpi vaiheet nollasta viiteen. Samoin keskityn niihin tässä postauksessa.
Vaiheessa nolla jaetaan
roolit. PBL:ssa perinteinen opettaja on tutor. Hänen roolinsa on osallistua
mahdollisimman ryhmän toimintaan vähän ja käytännössä hän ei opeta (PBL:ssä opiskelijat opettavat
toinen toisiaan.) Opiskelijoiden roolit ovat puheenjohtaja, kirjuri, havainnoija
ja jäsenet. Puheenjohtaja johtaa keskustelua, jakaa puheenvuorot ja pitää
huolta aikataulusta. Kirjuri nimensä mukaisesti kirjaa kaiken ylös. Havainnoija
havainnoi ryhmän työskentelyä ja antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle palautteen. Havainnoija ei osallistu muulla tavalla ryhmän toimintaa
vaiheissa 1-5. Muut ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti ideointiin ja
ajatusten kehittämiseen.
Ensimmäinen vaihe on
lähtökohta. Me lähdimme liikkeelle valokuvasta, jossa oli lueteltu
kiertokoulun arvosanat numeerisesti ja sanallisina kuvauksina. Jos ajatusten
herättäjänä käyttää valokuvaa, sen pitäisi olla sellainen, joka herättää
tunteita tai tiedollisen ristiriidan opiskelijoilla. Jokainen ryhmän jäsen mietti 5 minuuttia, mitä hänelle
tulee mieleen kuvasta. PBL toisessa vaiheessa, aivoriihessä, ryhmä heitteli
ajatuksia siitä, mitä heille oli tullut mieleen näytetystä kuvasta. Tässä
vaiheessa ideoita ei rajattu tai arvioitu mitenkään. Kolmannessa vaiheessa
(ideoiden työstäminen) äänestettiin taululle kerätyistä kolme tärkeintä (kuva postauksen alussa), joita
lähdettiin työstämään eteenpäin. Neljännessä vaiheessa ryhmä kehittää itselleen
tavoitteet. Ensin ryhmän jäsenet pohtivat asiaa yksin ja sitten näistä
keskusteltiin ryhmässä. Viidentenä vaiheena on määrittää yhteinen tehtävä.
Ideana oli muodostaa yksi lause tai kysymys, joka ohjaa sitten ryhmän jäsenten
itsenäistä työskentelyä. Ryhmä päätyi kysymykseen: Miten oppimisen numeerinen
arviointi vaikutta itsetuntoon ja oppimiseen? Kun tämä kysymys oli saatu
aikaiseksi, ryhmän havainnoija antoi jokaiselle ryhmän jäsenelle palautteen
ryhmän työskentelystä. Tähän vaiheeseen siis päätimme demon.
Seuraavana vaiheena olisi
itsenäinen työskentely, esimerkiksi kaksi viikkoa. Opiskelijat itse sopivat
työnjaon itsenäisen työskentelyn aluksi. Lähipäivässä opiskelijat esittelevät
löytämänsä tiedon (vaihe 7). Prosessin viimeisessä vaiheessa tehdään synteesi
opitusta aiheesta. Tässä loppuvaiheessa tutor (opettaja) voi nostaa esille
seikkoja, joita ryhmä mahdollisesti missasi. Tähän asti kuitenkin opettajan
pitäisi antaa ryhmän työskennellä itsenäisesti. Opettajan ei siis tule puuttua
prosessiin kuin siinä tilanteessa, että ryhmä jäisi keskustelussa jumiin tai
lähtisi täysin väärään suuntaan.
Millainen on PBL:n arvopohja,
oppimis- ja tietokäsitys?
Lähipäivässä demoa seuraavien piti
miettiä, millainen arvopohja, oppimis- ja tietokäsitys PBL:ssa on.
Arvot tällaisen
työskentelyn taustalla mielestäni on tasa-arvo, yksilöllisyys ja
opiskeilijoiden kannustaminen. Tasa-arvolla tarkoitan sitä, että koko ryhmän
jäsenet osallistuvat aktiivisesti ryhmän tuotoksen tekemiseen ja sen suunnan
määräytymiseen. Jos PBL:ä käytetään oppilaitoksella paljon, niin silloin ryhmän jäsenillä on eri rooli eri oppimistehtävissä, niin tässäkin mielessä
tasa-arvo toteutuu. Yksilöllisyys mielestäni toteutuu siinä, että
opiskelijat voivat ohjata tehtäviä siihen suuntaan, mikä heitä itseään
kiinnostaa. Perinteisessä opetuksessahan opettaja määrää tehtävät.
Opiskelijoiden kannustaminen tai vastuun siirtäminen opiskelijoille on myös
mielestäni keskeinen osa PBL:ää. PBL:ssä halutaan opiskelijoiden
onnistuvan, halutaan opiskelijoiden oppivan. Tarkoituksena ei ole, kuten
perinteisessä opetuksessa, osoittaa puutteita opiskelijoiden osaamisessa.
Oppimiskäsityksistä olen kirjoittanut jo aiemmissa postauksissa (teoriaa oppimiskäsityksistä ja oppimiskäsitykset käytännössä. Oppimiskäsitys tässä pitää mielestäni sisällään näkemyksiä kognitiivisesta,
konstruktivistisestä ja sosiokulttuurisesta oppimiskäsityksestä.
Kognitiivisuus näkyy mielestäni siinä, että tavoitteena on käytännön ongelmien
ratkaisu. Konstruktivismi ja samoin myös PBL kasaantuvat aiemman tiedon varaan
rakentamiseen. Lisäksi oppimiskäsitys on mielestäni sosiokulttuurinen, koska
lähipäivien istunnot nojaavat vahvasti vuorovaikutukseen.
Tietokäsityksessä on
mielestäni kaksi puolta. Lähipäivässä se nojaa vahvasti aiemman tiedon varaan.
Mutta koska opiskelijat hakevat itsenäisesti lisää tietoa, niin tietokäsitys on
myös muuttuva. Tarkoituksena tietenkin on, että opiskelijat oppivat lisää.
Mitä itse pidin demosta?
Tätä opetusdemoa oli
mukava seurata. Itse on juurikaan tiennyt, mitä PBL todellisuudessa pitää
sisällään ennen tätä demoa. Olin toki kuullut siitä. Tiesin esimerkiksi, että
Tampereen yliopiston Lääketieteellisen opetus on kai lähes kokonaan PBL:n
mukaista.
Demo onnistui todella
hyvin. Ryhmä keskusteli ja ideoi aiheesta aktiivisesti. Tämä mielestäni kertoo
siitä, että menetelmä onnistuu varmasti hyvin tilanteissa, joissa
osallistujilla on jo ennakkotietoa aiheesta. Demotyöskentelyssä hyvää oli, että
ryhmässä ensin mietittiin yksin aihetta ja sitten vasta ryhmänä. Samoin hyvää
ryhmätyöskentelyssä oli, että aiheista äänestettiin. Näin siis kaikki pääsivät
osallistumaan.
Itse jäin miettimään
sitä, että miten menetelmä toimii, jos osallistujilla ei ole vielä mitään
tietoa aiheesta. Tämä tuli mieleen, kun mietin lääketieteellisen koulutusta. Pohjautuuko
siellä todellakin koko koulutus tähän? Miten tämä toimii ihan koulutuksen
alussa? Demossa vaikein vaihe oli kohta 5, yhteisen tehtävän määrittely. Ryhmä
pyöritteli kuitenkin ihan alussa hyvin montaa aihetta ja näkökulmaa.
Viidennessä vaiheessa työskentely pitää rajata yhteen kysymykseen tai
lauseeseen.
No comments:
Post a Comment