Viimeisen opetusharjoittelun teemana oli opettajan verkostot.
Valitsin itse tähän harjoitteluun kaksi pääteemaa, jotka olivat
oppilaitosten kokoukset ja nuorisokulttuurit. Keskityn tässä
ensimmäisessä postauksessa oppilaitosten kokouksiin. Kerron
tässä, mihin kokouksiin osallistuin, mitä näille kokouksille
oli yhteistä ja mitä näistä sain omaan opettajuuteeni.
Kokoukset
Osallistuin neljään kokoukseen kevään ja syksyn aikana. Nämä olivat
- KEKO-opettajien kokous. KEKO tarkoittaa kestävän kehityksen opintokokonaisuutta Turun yliopistossa. KEKO käsittää 25 op paketin kestävästä kehityksestä ja sen taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurillisesta ulottuvuudesta. KEKOn opettajat vetävät vuoden kestävän 10 op kurssin (ja muut kurssit valitaan Turun yliopiston yleisestä opetustarjonnasta). Olen itse tällä hetkellä yksi näistä 10 op kurssin opettajista ja tästä syystä osallistuin tähän kokoukseen. Lisää tietoa: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/opiskelu/keko/Sivut/home.aspx
- KEKÅ-kokous. KEKÅ tarkoittaa Kestävää kehitystä Turun korkeakouluissa (Högskolorna i Åbo främjar en hållbar utveckling). Ryhmän jäsenet tulevat kaikista Turun korkeakouluista (Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, HUMAK ja DIAK). Ryhmän jäsenet opettavat, tutkivat ja/tai edistävät kestävää kehitystä omassa oppilaitoksessaan. Ryhmän tarkoituksena on erityisesti jakaa tietoa siitä, mitä kestävän kehityksen ympärillä tehdään eri oppilaitoksissa. Olen itse ollut jo pitkään ryhmän jäsen (koska tutkimusalani on yritysvastuu), mutta en ole osallistunut kokouksiin, koska ne järjestetään Turussa. Lisää tietoa: https://kestavakehitys.wordpress.com/
- TVAn jäsenyliopistojen opettajien kokous. TVA on lyhenne Tulevaisuuden verkostoakatemiasta ja sitä koordinoi Tulevaisuuden tutkimuskeskus. TVA koordinoi tulevaisuudentutkimuksen 25 op kokonaisuutta, jota tarjotaan TVAn jäsenyliopistoihin (joita on tällä hetkellä 10 kappaletta). Jokaisessa jäsenyliopistossa on oma opettaja, joka käytännössä vetää omille opiskelijoilleen nämä TVAn kurssit. TVA tuottaa kursseille materiaalit ja esimerkiksi Moodle-alustan, sekä järjestää verkkoluentoja. Lisää tietoa: http://www.tvanet.fi/
- Tutu-oppiaineen oppiainekokous ja kehittämisryhmän kokous. Tulevaisuuden tutkimus (tutu) on yksi Turun kauppakorkeakoulun oppiaineista. Oppiaineissa järjestetään säännöllisesti oppiainekokouksia ja tutun osalta näihin osallistuu oppiaineen opettajat ja opiskelijoiden edustajat, mutta myös koko Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua. Virallisen kokouksen lisäksi tutu järjesti opetuksen kehittämiskokouksen, koska ensi keväänä tehdään uudet kaksivuotiset opetussuunnitelmat, niin tässä vaiheessa voidaan miettiä, onko tarvetta uudistaa oppiaineen opetusta ja jos on, niin miten uudistaminen käytännössä toteutetaan. Lisää tietoa: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/opiskelu/maisteri/Sivut/home.aspx
Kokousten yhteiset piirteet
Kokouksilla oli paljon yhteisiä piirteitä. Näitä olivat esimerkiksi: toiminnan verkostomaisuus, tuki opettajuuden kehittymiselle ja kasvokkaiset tapaamiset.
Nämä kokoukset olivat osa opettajien verkostoitumista. Tämä oli jännää tajuta, koska ensisijaisesti valitsin vain "oppilaitosten kokouksia", mutta käytännössä kaikki oikeasti olivat verkostoja. KEKO-opettajat ovat Turun yliopiston eri oppiaineista. KEKÅ-ryhmän osallistujat ovat kuudesta eri korkeakoulusta Turussa. TVAssa osallistujat ovat 10 suomalaisesta yliopistosta ja Tutunkin kokouksissa on sekä opettajia että opiskelijoita.
Kokoukset tukivat osallistujien opettajuuden kehittymistä. Näissä kokouksissa oli toisaalta tarkoituksen palautteen kerääminen (erityisesti KEKO- ja tutu-kokoukset), mutta tarkoituksena oli myös jakaa opetukseen liittyviä hyviä käytäntöjä (erityisesti KEKÅ ja TVA, mutta myös KEKO- ja tutu-kokoukset). Osallistujat näissä pitivät hyvänä, että osallistujien tausta oli eri, jolloin he saivat tietoa siitä, miten eri oppiaineissa opetetaan ja he olivatkin vieneet kokouksissa kuultuja hyviä käytäntöjä omaan oppiaineiseen.
Perinteiset (kasvokkaiset) kokoukset ovat edelleen nykypäivää. Toki näissä verkostoissa hyödynnetään myös verkon mahdollisuuksia: Esim. tutun kokoukseen yksi opettaja osallistui Skypen kautta. Samoin TVA järjestää osan kokouksistaan verkkokokouksina. Ymmärrän, että kasvokkain tapahtuvia tapaamisia myös tarvitaan, mutta toisaalta myös verkon mahdollisuuksia voisi hyödyntää ehkä hieman laajemminkin. Itselläni osallistumista pelkkään kokoukseen toisessa kaupungissa rajoittaa se, että onko minulla jotain muutakin hoidettavaa samalla siinä kaupungissa.
Oman opettajuuteni kehittyminen
Koen, että opettajan työ on varsin yksinäistä siis suhteessa muihin opettajiin (ei tietenkään suhteessa opiskelijoihin). Tähän ongelmaan auttavat juurikin opettajien erilaiset verkostot, jossa voi(si) keskustella opettamisesta ja opettajuudesta. Koska itse olen toiminut sivutoimisena, olen "vältellyt" osallistumista ylimääräisiin kokouksiin. Jatkossa pyrin osallistumaan edes muutamaan opettajakokoukseen lukuvuoden aikana.
Toisaalta (edelliseen kohtaan liittyen) olen hieman hämmästynyt verkon vähäistä käyttöä näissä verkostoissa (tosin TVA on selkeä poikkeus). Sivutoimisuuden lisäksi osallistumiseni on ollut vähäinen, koska kokoukset järjestään yleensä eri paikkakunnalla kuin, missä teen töitä. Toisaalta verkko luo ja on jo luonut minulle uusia mahdollisuuksia (jos ei nyt kehittää omaa opettajuuttani), niin ainakin saada tietoa opettamiseen liittyvistä asioista. Seuraan esimerkiksi Facebookissa ryhmää "Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education", joka nimensä mukaisesti keskittyy siis TVT:n käyttöön opetuksessa. Ryhmässä jaetaan aktiivisesti käyttökokemuksia esimerkiksi eri sovelluksista.
