Erityisen tuen järjestämisen lähtökohtia - Kesäkurssin ensimmäinen lähipäivä

Suoritan kesällä Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa 

koulutuksessa valinnaisen kurssin. Kurssin ensimmäisenä 

lähipäivänä käsiteltiin aihepiiriä monipuolisesti. Käyn tässä
 postauksessa läpi seuraavia aiheita: ennakkotehtävän yhteenveto,
erilaisuuden kohtaaminen ja SORA-lainsäädäntö. Aiemmissa
postauksissa olen jo käynyt läpi ennakkotehtävän, käsitteistöä
ja linkkejä.

Ennakkotehtävän yhteeveto

Kurssin alkuun piti tehdä ennakkotehtävä, josta kirjoitin jo blogissani. Kurssin opettajista Tanja oli tehnyt yhteenvedon meidän kokemuksistamme.

Pari ajatusta jäi erityisesti mieleeni tästä yhteenvedosta. Tanja korosti sitä, että erityisen tuen opiskelijoille on tärkeää luoda onnistumisen kokemuksia eli heille pitäisi luoda myönteisiä kokemuksia oppimisesta ja oppilaitoksista. Heille pitää myös antaa positiivista palautetta, vaikka kuinka itsellä olisi mielessä vain negatiiviset asiat ("sinä et taas ole tehnyt tehtäviä, sinä olet taas myöhässä...").

Erityisen tuen tavoitteena ei ole etsiä syyllistä vaan ratkaisua siihen, että opiskelija pääsisi parempaan tilanteeseen. Tanja itse toimii erityisopettajana, mutta opettaa myös "normaaleja" oppijoita. Hän sanoi, että hän toimii jokaisessa opetustilanteessa erityisopettajana eli tarjoaa kaikille mahdollisuuden suorittaa kurssi eri tavoilla.

Erilaisuuden kohtaaminen

Muista, että jokainen opiskelija on ainutlaatuinen, oma persoonansa. Jokaisella on oikeus oppia. Samoin jokaisella henkilökohtaiset tilanteet ja tunteet vaihtelevat ja vaikuttavat opiskeluun.

Opettajista Kosti puhui erilaisuuden kohtaamisen haasteesta: "Moninaisuuden kohtaaminen haastaa meitä tutkailemaan: ihmiskäsitystämme, arvojamme ja asenteitamme." Samoin hän nosti esille sen, että myös oppilaitoksen kulttuuri ja historia vaikuttaa siihen, miten (erilaisiin) opiskelijoihin suhtaudutaan. Kuinka paljon joustetaan esimerkiksi suoritustavoissa? Opekoulutuksen aikaisissa keskusteluissa nämä oppilaitosten (joustamattomat) kulttuurit ovat tulleet hyvin esille. Yllättävät oppilaitokset ovat olleet hyvin hitaita muuttamaan omia toimintatapojaan. 

Lähestymistavat erilaisuuteen ovat vaihdelleet ja vaihtelevat edelleen. Näkökulma voi olla

• biologis-lääketieteellinen: luokittelu tehdään kaavamaisesti vammaryhmittäin, tässä kaikki tietyn vammaryhmän sisällä nähdään ryhmänsä edustajina eikä yksilöinä
• psykologinen: erilaisuus nähdään subjektiivisena kokemuksena eli miten opiskelija itse kokee ja näkee erilaisuutensa
• sosiaalinen: yhteisön normit määrittelevät erilaisuuden
• pedagoginen: tarkoittaa erilaisuuden pedagogista merkitystä; eli miten opetus ja tuki käytännössä järjestetään. 

Opetustilanteiden kannalta näistä lähestymistavoista vain pedagogisella on merkitystä. 

Tunnilla käytiin myös läpi ryhmiä, jotka ovat erityispedagogiikan kohderyhmiä. Näitä ovat

• älykkyydeltään poikkeavat
• aistivammaiset
• neurologisesti vammaiset
• oppimisvaikeuksista kärsivät
• liikuntavammaiset
• käyttäytymishäiriöiset
• pitkäaikaissairaat.

Tämän jaottelun ongelma on, että se on hyvin kaavamainen. Tästä syystä opettajamme eivät pitäneet luokittelua kovinkaan suositeltavana käyttää. Käytännössähän yksittäinen oppija voi olla monessakin ryhmässä. Itse asiassa opettajat herättivät ajatuksia kysymyksellä, että onko oppimisvaikeuksinen opiskelija todellakin erilainen oppija? Käytännössähän jokainen meistä on erilainen oppija, koska jokainen oppii erilailla.

Kosti näytti listan erityistä tukea tarvitsevan oppijan opettamisen ja ohjaamisen lähtökohdista:

• luo turvallinen oppimisympäristö
• usko oppijan mahdollisuuksiin
• poista oppimisesteet
• löydä oppijan vahvuudet
• innosta oppijaa
• luo realistiset tavoitteet
• vahvista elämän ja oppimisen taitoja
• tarjoa positiivia kokemuksia opettajista ja oppilaitoksesta
• tarjoa myönteisiä oppimiskokemuksia
• tarjoa erilaisia tapoja oppia.

Erityisen tuen järjestämisessä haaste on myös opintojen nivelvaiheessa eli kun opiskelija siirtyy oppilaitoksesta toiseen. Kaikki opiskelijat eivät edes halua kertoa saamistaan / tarvitsemistaan tukipalveluista leimautumisen pelossa. Suurin ongelma nivelvaiheisiin tällä hetkellä liittyy tietojen siirtymiseen, koska tiedot eivät automaattisesti siirry oppilaan mukana oppilaitoksesta toiseen.

SORA-lainsäädäntö

SORA-lainsäädäntö tarkoittaa soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntöä. Tarkoituksena on parantaa koulutuksen turvallisuutta. Samalla lainsäädäntö tarjoaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden puuttua opiskelijoiden soveltumattomuuteen tietylle alalla. Soveltumattomuutta tarkastellaan opiskelijan terveyden kannalta: Tietyt sairaudet (kuten liikuntaelimistön vammat, epilepsia, insuliinihoitoinen diabetes, tietyt psyykkiset sairaudet ja päihteiden ongelmakäyttö) estävät opiskelun ja sitä kautta myös työskentelyn tietyissä ammateissa (esimerkiksi liikenteen ja terveydenhuollon alalla). Lisäksi tämä lainsäädäntö määrää huumausainetestauksesta.


Lisää SORA-lainsäädännöstä:

• Linkit säädöksiin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulla. 
• Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja -määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2013:1.Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

Kokemukseni erityistä tukea vaativista opiskelijoista

Erityisen tuen kurssin orientoivassa ennakkotehtävässä piti 

pohtia, minkälaisia kokemuksia itsellä on erityistä tukea 

tarvitsevien opiskelijoiden kohtaamistilanteista. Toisena 

kysymyksenä piti pohtia sitä, miten itse ottaa erityistä tukea 

tarvitsevat opiskelijat huomioon omassa opetuksessa ja ohjauksessa.

Omat kokemukseni erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaamistilanteista

Kun näin ennakkotehtävän kysymykset, ajattelin, että minulla ei ole mitään kirjoitettavaa tähän tehtävään. En koe, että minulla on minkäänlaisia kokemuksia erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista. Minulla ei ole ollut yhtään luki-häiriöistä opiskelijaa. Tämä oli alkutietämykseni aiheesta.

Seuraavaksi tutustuin kurssin lukipiirikirjallisuuteen. Nopeasti listaa silmäillessäni ajattelin, että kuinka vaikea kurssi tästä minulle tulee, kun en tiedä aiheesta mitään ennakolta. Moni lukipiirin kirjoista käsitteli ennakkoajatukseni mukaisesti luki-häiriöitä. Yllätyksekseni siellä oli myös paljon muuta.

Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita kirjallisuusluettelon perusteella ovat henkilöt, joilla on

• luki-vaikeuksia
• Asperger-oireyhtymä
• ADHD
• mielenterveysongelmia
• rikosrekisteri
• oppimisvaikeuksia
• syrjäytymisvaara
• erityislahjakkuus
• kehitysvamma.

Ainut, mistä minulla on opettajana kokemusta, on mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Vuosia sitten yhden opiskelijan kumppanilla on vakavia mielenterveysongelmia, jotka vaikuttivat myös tämän opiskelijan opiskelukykyyn. Opiskelija pyysi lisäaikaa kurssin suorittamiseen. Tietysti annoin pyydetyn ajan, mutta myös painotin, että opiskelijan olisi parempi keskittyä mieluummin oman terveytensä ylläpitoon kuin stressata tuossa tilanteessa opinnoista. Toinen kokemukseni on opiskelijastani, joka mielestäni horjui burnoutin partaalla ja oli todella tuskainen kurssin tehtävien kanssa. Koetin olla kannustava hänelle, annoin tehtävien tekemiseen lisäaikaa ja myös neuvoin häntä pitämään lyhyen loman.

Miten huomioin erityisen tuen tarpeet opetuksessasi ja ohjauksessasi?

Koska minun aiempi kokemus erityisen tuen opiskelijoista on todella vähäinen, en ole oikeastaan huomioinut tätä puolta millään tavalla. Tämä on selkeä puute opetuksessani ja juuri tästä syystä valitsinkin tämän kurssin.

Kaksi yllä mainittua tilannetta ovat ainoat (tiedostamani) kokemukseni erityisen tuen tarpeen opiskelijoista. Erikoista mielestäni on, että opettajana tilanteita ei ole ollut enempää. Pari tapausta minulla on tällä hetkellä, joista epäilen, että opiskelijat tarvitsisivat muita enemmän tukea, mutta koska minulla ei ole mitään ”virallista” tietoa asiasta, en tiedä tätä varmasti. Tämä tiedon puute on ongelma: Toimin sivutoimisena opettajana TAMKissa eli vastaan yhden kurssin vetämisestä vuosittain. En saa tässä työssäni mitään tietoa opiskelijoiden taustoista. Lisäksi erityisestä tuesta ja sen tarjoamisesta ei ole keskustelultu korkeakoulutasolla missään opetuspalaverissa, jossa olen 12-vuotisen opetusurani ainaka ollut mukana.

Nyt keväällä suorittamassani opetusharjoittelussa sain yhdeltä kollegalta palautteena, että kalvojeni ongelmana on, että osassa teksti ja oppilaitoksen logo menee päällekkäin. Tämä voisi olla ongelma luki-häiriöiselle. Tähän en ollut aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota.

Erityinen tuki - Käsitteistöä

Viikko sitten alkoi kesäkurssina Erityisen tuen
järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa.
Tässä postauksessa käyn läpi erityisen tuen
käsitteistöä: erityiskasvatus, esteettömyys,
oppimisvaikeudet, erityinen tuki ja SORA-

lainsäädäntö.

Erityiskasvatus

Erityiskasvatus pitää sisällään erityispedagogiikan ja eritysopetuksen. Erityispedagogiikka on monitieteinen tieteenala, joka tutkii erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oppimaan auttamisen teoriaa ja toimintamalleja. Se soveltaa kasvatustiedettä, psykologiaa, osittain lääketiedettä ja yhteiskuntatieteitä (erityisesti sosiologiaa). Erityisopetus soveltaa erityispedagogiikkaa käytännössä.

Erityisopetuksessa on (ollut) neljä suuntausta: integraatio, inkluusio, segregaatio ja ekskluusio.

• Integraatio tarkoittaa sitä, että erityisoppilas on jollain tunneilla normaalissa opetuksessa ja toisilla tunneilla taas erityisopetuksessa.
• Inkluusio eroaa edellisestä siinä, että erityisoppilas on koko ajan normaalissa opetuksessa, mutta saa siinä tarvitsemansa tuen. Yleisesti inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisia "normaalissa" yhteiskunnassa ja käyttää samoja palveluja.
• Segregaatio tarkoittaa sitä, että erityistukea tarvitsevat opiskelijat siirretään omaan ryhmäänsä, omaan luokkaansa, omaan kouluunsa. Erityistukea tarvitsevat pidetään siis pois silmistä.
• Ekskluusio on ilmeisesti vielä pidemmälle vietyä yhteiskunnasta eristämistä kuin segregaatio. Sananmukaisesti ekskluusio tarkoittaa ulossulkemista, poiskäännyttämistä ja syrjäyttämistä.

 

Esteettömyys

"Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella."  Invalidiliitto 2015

Esteettömyys opetuksessa tarkoittaa oppimisympäristön esteettömyyttä. Kirjoitin oppimisympäristöjen ominaisuuksista jo aiemmin. Oppimisympäristöjen esteettömyys koostuu fyysisestä, sosiaalisesta, teknisestä ja pedagogisesta esteettömyydestä:

• Fyysinen esteettömyys: Rakennuksissa, oppimateriaaleissa, opetusmenetelmissä ja -välineissä huomioitu kaikkien opiskelijoiden tarpeet.
• Tietotekninen esteettömyys: Tietokoneohjelmien, nettisivustojen käytettävyys kaikille.
• Sosiaalinen / asenteellinen esteettömyys: Yhteisön jäsenten tiedot, taidot ja asenteet, jotka edistävät jokaisen opiskelua ja osallistumista.
• Pedagoginen esteettömyys: Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada opetusta ja oppia omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti.

Oppimisvaikeudet

Kolme keskeistä käsitettää oppimisvaikeuksista ovat dysfasia, dysleksia ja dyskalkulia. Näihin myös liittyy komorbiditeetti.

• Dysfasia tarkoittaa kielellistä erityisvaikeutta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai molemmissa.
• Dysleksia puolestaan tarkoittaa lukemisen ja kirjoittamisen (luki)vaikeutta eli vaikeutta hahmottaa ja käsittää äänteisiin liittyvää tietoa. Tyypillisesti tämä näkyy yksittäisten sanojen lukemisen hitautena ja virheellisyytenä. Kirjoittamisessa tämä näkyy niin, että yksittäisiä kirjamia puuttuu tai ne ovat väärässä järjestyksessä.
• Dyskalkulia on laskemisen vaikeus, jossa peruslaskutaitojen oppiminen on vaikeaa tai näissä on puutteita. 

Komorbiditeetti tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että henkilöllä esiintyy useampi oppimisvaikeus samanaikaisesti. Kurssilla näytetyn kaavion mukaan on tyypillistä, että jos henkilöllä on jokin oppimisvaikeus, hänellä on myös muita.

Lisäksi oppimisvaikeus voi olla erityinen tai laaja-alainen. Erityinen oppimisvaikeus tarkoittaa kapea-alaista häiriötä jonkun tietyn taidon oppimisessa. Yllä mainitut oppimisvaikeudet (dysfasia, dysleksia, dyskalkulia) ovat esimerkkejä erityisistä oppimisvaikeuksista. Laaja-alainen oppimisvaikeus aiheutuvat kognitiivisen tiedonkäsittelyn heikkouksista. Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa on vaikeuksia monella eri osa-alueella. 

Erityinen tuki 

 

Erityistä tukea kuvataan eri termein eri kouluasteilla. Esi- ja perusopetuksessa puhutaan kolmiportaisesta tuesta, joka koostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Ammatillisella toisella asteella taas käytetään termiä mukauttaminen, kun taas aikuiskoulutuksessa puhutaan henkilökohtaistamisesta (josta kirjoitin jo aiemmin). Varsinaisesti lukiossa ei puhuta erityisestä tuesta, mutta lukiolaki antaa kyllä mahdollisuuden tuen tarjoamiseen.

Esi- ja perusopetuksen erityinen tuki on siis kolmiportainen. Yleinen tuki on on tarjolla kaikille oppilaille. Pedagogisen arvion kautta oppilas voi saada tehostettua tukea. Jos tämäkään ei tunnu riittävän, niin pedagogisen selvityksen kautta oppilas voi saada erityistä tukea. Tällöin tehdään myös oppilaalle HOJKS.

VALMA tarkoittaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Sen avulla saa tietoa peruskoulun jälkeisistä,  ammatillisista jatko-opintomahdollisuuksista eli se toimii nuorelle, joka ei tiedä, mitä tekee peruskoulun jälkeen. VALMA pitää sisällään entisistä koulutuksista ammattistartit, maahanmuuttajien valmentavat koulutukset, kotitalousopetuksen sekä valmentavan ja kuntouttavatn opetuksen ja ohjauksen 1.

TELMA tarkoittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jonka ei ole mahdollista osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan hän tarvitsee sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea.

HOPS on lyhennys sanoista henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Oppilaitoksissa kaikki opiskelijat tekevät nykyään HOPSin.

HOJKS puolestaan on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS tehdään opiskelijalle, joka tarvitsee opintoihinsa erityistä tukea, jolloin tutkinnon tavoitteita mukautetaan yhden tai useamman opintokokonaisuuden osalta.

SORA-lainsäädäntö

SORA-lainsäädäntö tarkoittaa opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöä. Se kattaa esimerkiksi opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Oppilaitoksista se kattaa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Erityinen tuki - Linkkejä

 Erityisten tuen -kesäkurssilla tuli vastaan paljon 

linkkejä tietolähteille. Esittelen näitä tässä postauksessa.

Linkkejä on aiheista: hankkeet, tukea oppimiseen ja 

opiskeluun, eri oppimisvaikeudet, järjestöt ja liitot, muut

toimijat, SORA-lainsäädäntö ja raportteja.

Hankkeita:

• Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - ESOK-hanke 2006-2011 Nettisivut: www.esok.fi

Tukea oppimiseen ja opiskeluun:

• Opiskelukyky: Ideoita opiskelukyvyn kehittämiseen www.opiskelukyky.fi
• Toisen asteen yhteys. Toisen asteen opiskelijoille (Helsingissä) http://www.toisenasteenyhteys.fi/

Eri oppimisvaikeudet:

• Aikuisten oppimisvaikeudet: Jokeriportaali: http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/oppimisvaikeudet.htm
• Yleisesti oppimisvaikeuksista: Kuntoutussäätiö: http://www.oppimisvaikeus.fi/

Järjestöt ja liitot:

• ADHD-liitto: http://www.adhd-liitto.fi
• Autismi- ja Aspergerliitto: http://www.autismiliitto.fi/
• Erilaisten oppijoiden liitto ry: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
• Helsingin seudun erilaiset oppijat: http://www.lukihero.fi/en/

Muut toimijat:

• AMEO: Ammatillinen erityisopetus-sivusto www.ameo.fi 
• Celia: Kirjasto, joka välittää äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja www.celia.fi
• Kuntoutussäätiö: Alla olevista raporteista useat Kuntoutussäätiön julkaisemia. http://www.kuntoutussaatio.fi/
• Niilo Mäki Instituutti: Oppimisvaikeuksien tutkimus- ja kehittämisyksikkö www.nmi.fi
• Papunet: Edistää puhevammaisten yhdenvertaisuutta www.papunet.net

Videoklippejä:

• Sisko ja sen veli -tv-sarja: Vammaiset treffit. Esimerkki siitä, miten vammaisiin suhtaudutaan yhteiskunnassa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/sisko-ja-sen-veli-vammaiset-treffit
• Ilmeneminen: Kuka on erilainen oppija? EROT-hankkeen videoita. https://www.youtube.com/watch?v=SGoOcozdCfc
• Monikanavaisuus: Monenlaisia tapoja tehdä ja oppia. EROT-hankkeen videoita. https://www.youtube.com/watch?v=NtfDliRezMw
• Apuvälineet: Äänimuistiinpanoista värikoodiin. EROT-hankkeen videoita. https://www.youtube.com/watch?v=NXSoZAQN8u8
• Erilainen, sairas, erityinen. Tiedekulma 10.2.2015, Helsingin yliopisto. Keskustelemassa professori Simo Vehmas, kehittämisjohtaja Kaisa Alanne, omaishoitaja Anneli Mäkinen ja professori Marjatta Takala. Koko kesto 2 tuntia. https://www.youtube.com/watch?v=x-D6OO7FaUs

SORA-lainsäädäntö:

• Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja -määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2013:1.Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

Raportteja:

• Eskola. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa: Materiaalia työpaikkakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyön. Invalidiliitto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto. Saatavissa: http://ameo.fi/wp-content/uploads/2014/11/Tyopaikkaohjaajan_koulutusmateriaali__Mahis_Tyohon_Net.pdf
• Eskola, Männistö, Nyberg. 2014. Esteettömästi toisen asteen opintoihin. Opetushallitus. Saatavissa: http://www.oph.fi/julkaisut/2014/esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin
• Hakala, Haapala. 2005. Nivel-luokka - Oven avaus peruskoulusta ammattiopintoihin: Toiminnan kuvaus ja kehittämisehdotuksia. Joint-Nivel-projekti. Kuntoutussäätiö. Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/169/Nivel-luokka.pdf 
• Kaikkonen. 2010. Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina: Tutkimus ammatillisten erityisopettajien työstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/15473
• Kehitysvammaliiton selvityksiä. Saatavissa: http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/tutkimus/tutkimusjulkaisut/kehitysvammaliiton-selvityksia-2008/
• Korkeamäki, Nukari. 2014. Nuorten & aikuisten oppimisvaikeudet: Moniammatillinen ohjaus ja tuki. Kuntoutussäätiö. Saatavissa: http://www.oppimisvaikeus.fi/doc/Julkaisut/Nuorten-ja-aikuisten-oppimisvaikeudet-opas.pdf
• Lehtoranta, Reinola. 2007. Haastava nuori ammattia oppimassa: Miten toimin nuoruusikäisen kanssa koulussa tai työpaikalla? Kuntoutussäätiö. Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/167/Haastava_nuori_ammattia_oppimassa.pdf
• Pajukoski, Tuomi, Koskinen. 2004. Näyttö - Mahdollisuus erilaiselle oppijalle: Opas ammatillisen peruskoulutuksen opettajalle, työpaikkaohjaajalle, opiskelijalle. Näyttö-projekti. Saatavissa: http://www.saunalahti.fi/mik4/naytto-projekti/tiedostot/hero.pdf
• Selvitys erityisestä tuesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Ammatillinen erityisopetus, 1/2013. Saatavissa: http://ameo.fi/wp-content/uploads/2014/11/YTY_Selvitys-erityisest%C3%A4-tuesta-ammatillisessa-aikuiskoulutuksessa.pdf
• Välimaa, Ylipaavalniemi, Pikkusaari, Hassinen. 2012. Sosiaalisen työllistämisen toimiala: Palveluilla tasa-arvoa työllisyyteen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ja VATES-säätiö. Saatavissa: http://www.vates.fi/media/julkaisut_kirjat/sosiaalisen-tyollistamisen-toimiala-palveluilla-tasa-arvoa-tyollisyyteen.pdf

Opetusvideon tekeminen - Koko tunneskaala käytössä

Verkko-opetuksen kehittyvät menetelmät -kurssille minun  

piti tehdä opetusvideo. Valitsin aiheeksi Tabulan käytön. 

Kuvaan tässä postauksessa kokemustani tehdä elämäni 

ensimmäinen (opetus)video.

Tehtävän kuvaus

Yksi verkko-opetuksen kehittyvät menetelmät -kurssin tehtävä oli tehdä opetusvideo. Opetusvideon aiheena piti olla jonkun itselleen uuden opetusteknologian haltuunoton. Tämä piti jakaa opetusvideolla muille kurssilaisille. Tämän lisäksi tehtävään kuului aiheeseen liittyvän kyselytunnin järjestäminen videoneuvotteluna.

Itse valitsin aiheeksi Tabulaan (TAMKin Moodle-alusta) kurssin toteutuksen niin, että hyödynnän tällä kurssilla oppimiani asioita. Olen pitänyt Tabulassa/Moodlessa kurssia jo muutaman vuoden. En ole käynyt alustan käyttöön mitään kursseja. Muutamia ohjeita olen selaillut ja viime aikoina olen katsonut TAMKin Helpdeskin tekemiä opetusvideoita. Tältä pohjalta olen käyttänyt vain ihan perusjuttuja kurssillani. Taustaksi vielä kerron senkin, että en ole koskaan tehnyt (opetus)videota. 

Videon tekemisen vaiheet

 

Jaan tässä postauksessa videon tekemisen vaiheet viiteen, jotka ovat käytettävien ohjelmien valinta, videon runkon tekeminen, videoklippien "nauhoittaminen", videon ediointi ja julkaisu Youtubessa. Käyn seuraavaksi läpi näitä vaiheita ja omaa oppimistani tässä.

Käytettävän ohjelmien valinta

 

Valitsin ohjelmiksi tähän PowerPointin ja Screencast-O-Matic. PowerPointilla tein videon rungon. Valitsin varsinaisen videon tekemiseen Screencast-O-Maticin. Tämä oli mainittu kurssillamme. Samoin se tuli esille Eetun esityksessä TVT-työkaluista, joista kirjoitin jo aiemmin. Eli ohjelma oli vain nimenä minulle tuttu.

Screencast-O-Matic on selainpohjainen ohjelma. Sitä pystyi tämän opetusvideon tarpeisiin käyttämään ilmaiseksi. Ohjelmasta on myös saatavissa maksullinen versio, jolla ilmeisesti pystyisi myös editoimaan videoita. Demo ohjelmasta löytyy täältä.

Käytin Screencast-O-Matic ohjelmaa siihen, että kuvaan sitä, mitä tietokoneeni näytöllä teen. Ohjelmalla olisi mahdollista tallentaa myös nettikameran näkymää.

Videon rungon tekeminen

 

Videon rungon siis tein PowerPointilla. Käytännössä tein PowerPointille "luennon". Ensiksi mietin siihen otsikkotasolla, mitä aiheita tulen videolla käymään läpi. Videon aloituksen ja lopetuksen tein PowerPoint-kalvoiksi. Käytännössä videon aloitus ja lopetus ovat perinteistä luennointia, jossa käyn läpi kalvoja. Niissä kohdissa, joissa videolla näytän, miten Tabula-kurssia muokataan, Power-Point-kalvossa on vain pelkkä otsikko.

Videoklippien nauhoittaminen

 

Minulla ei ollut tätä tehtävää aloittaessani mitään käsitystä siitä, kuinka pitkä videosta tulisi. Tästä syystä ajattelin, että helpointa on tehdä lopullinen video pätkissä. Tein siis aina yhden kokonaisuuden valmiiksi ja tallensin sen omaksi videokseen. Katsoin pätkän ja jos se oli riittävän hyvä, niin säilytin sen. Muutaman pätkän tein pariin kertaan, kun tajusin jo videota tehdessä, että nyt meni pieleen. Täysin virheetöntä videota en tosin pyrkinytkään tekemään. Videolla naurustani tietää, että nyt mentiin metsään. Yhteensä kuvasin yhdeksän videoklippiä.

Tämä oli todella kiva vaihe opetusvideon tekemisessä. Screencast-O-Maticin käyttö oli helppoa. Videoita oli kiva kuvata. Ensimmäisessä videossa käytin läppärin omaa mikkiä, mutta siinä ääni ei kuulunut riittävän voimakkaasti. Niinpä tein videot headsetin mikrofonilla. Tämä mikrofoni toimi todella tehokkaasti, koska videolla kuuluvat nyt sekä näppäimistön äänet että asennonvaihto natisevalla tuolilla.

Ongelma oikeastaan tuli vasta videon tekemisen seuraavassa vaiheessa. Videon ediointi ei ole noviisille helppoa!!! Tai ainakaan minulle se ei sitä ollut!! Lisäksi videoeditointiohjelmat lienevät pääsääntöisesti maksullisia! Minä tiesin jo videon tekemisen aloittaessani, että kaverillani on videoeditointiohjelma ja hän pystyy minua tässä auttamaan. Mutta jos yhtään epäilee omia taitojaan tässä, niin kannattaa tehdä video yhdellä tallennuksella valmiiksi asti!

Videon editointi

 

Tämä oli se vaihe, jossa tunneskaalan alapää otettiin käyttöön. Kun oma asenteeni on, että "minä itse", niin metsäänhän siinä mentiin. Satunnaisesti koin onnistumisen elämyksiä, kun tajusin, mitä pitää tehdä. Editointiohjelmaa ei todellakaan pystynyt käyttämään intuitiivisesti. Käytännössä videon editoinnissa oli paljon vaiheita (yksi vaiheista on kuvana tämän postauksen alussa) ja käyttämäni ohjelma ei auennut nopeasti minulle. Toisin sanoen kaverini teki tämän vaiheen puolestani.

Videon julkaisu Youtubessa

 

Valmis video on 32 minuuttia pitkä. Full HD -laatuna se oli 1,17 GT. Ainoaksi julkaisukanavaksi jäi siis Youtube. (Kurssilla on käytössä Tabula, mutta Tabulaan voi ladata korkeintaan 2 MT tiedostoja, niin eipä video sinne mahdu.)

Kerrotaan nyt tässä kohtaa, että en myöskään ole mitään koskaan Youtubessa julkaissut. Kun kaverini kysyi:"Onks sulla tunnukset Youtubeen?", olin jo hieman epätoivoinen... No, onneksi Youtube on linkitetty Googleen, niin pääsin samoilla tunnuksilla myös Youtubeen.

Noin ison videon lataaminen Youtubeen vie hetken. Aika-arvio videolleni oli 122 minuuttia. Jätin koneeni yöksi auki, niin en tiedä, menikö siinä oikeasti noin kauan. Voin kertoa, että videon lataaminen hidasti kyllä koko kämpän muuta nettiliikennettä. Videon julkaisu piti pari kertaa hyväksyä, mutta lopputuloksena nyt on, että video on netissä ja löytyy täältä:

http://youtu.be/LGM10gFF2oc

Tässä vaiheessa tunsin kyllä ylittäneeni itseni: Kiitos Jori, kun "pakotit" mut tähän tehtävään!

Mitä siis opin?

 

Tässä vielä tiivistetysti, mitä opin opetusvideon tekemisessä

• Opin käyttämään Screencast-O-Maticia.
• Opin, että videon editointi on suhteellisen haasteellista.
• Opin, että helpointa olisi tehdä video kerralla valmiiksi (ettei editointia tarvita).
• Opin lataamaan videon Youtubeen.
• Opin myös, että ison videon (tiedoston koko, videon pituus) lataaminen Youtubeen vie aikaa.

Valinnaisten opintojen laaja kirjo

Opekoulutuksen suoritus täydennetään 60 opintopisteeseen valitsemalla valinnaisista kursseista oman mielenkiinnon mukaan kursseja.

Olen itse valittunut seuraavat kurssit:

• Verkko-opetuksen kehittyvät menetelmät
• Kulttuurinen moninaisuus ohjaamisessa
• Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa

Kirjoittelen kurssien sisällöstä myöhemmin, kun saan kurssit suoritettua.