Kevään opetusharjoittelu - Uuden kokeilu toi innostusta opetukseen

Kevään opetusharjoittelu oli syksyistä paljon laajempi. 

Opetusharjoitteluun kuului 30 tuntia opetusta tai ohjausta, 

palautetyöskentely harjoittelua ohjaavan opettajan kanssa,
neljä vertaisarviota toiselta opeopiskelijalta sekä viisi
vertaisarvioita toisille opeopiskelijoille. Kuvaan tässä
postauksessa opetusharjoitteluni rakenteen. Keskityn 

erityisesti siihen, mitä opin harjoittelussa. Postauksen 

lopussa pohdin sitä, miten jatkan harjoittelua eteenpäin.

Opetusharjoitteluni sisältö

Opetusharjoitteluun siis kuului omaa opetusta tai ohjausta, palautetyöskentely ohjaavan opettajan kanssa sekä vertaispalautteen anto ja saanti opeopiskelijakollegoilta.

Oma opetusharjoitteluni koostui 37 opetustunnista TTY:llä ja TAMKissa. TTY:llä pidin kaksi vierailuluentoa Ympäristöjohtamisen kurssille aiheista ympäristöjohtamisjärjestelmät ja yhteiskuntavastuuraportointi. TAMKin opetus koostui Risk Management -kurssin vetämisestä. Kurssiin kuului 18 tuntia luentoja, 6 tuntia harjoitustöiden välinäyttöä sekä 9 tuntia harjoitustyöseminaareja. Opetuskokeiluistani kirjoitin jo aiemmin.

Sain opetusharjoittelulleni ohjaavan opettajan TAMKista. Hänen kanssaan pidimme aloituspalaverin, jossa sovimme opetustunneistani. Ohjaava opettaja seurasi neljä tuntia opetustani ja antoi näistä minulle kirjallisen palautteen. Harjoittelun lopuksi pidimme loppupalaverin, jossa hän antoi loppupalautteen harjoittelustani.

Neljä opeopiskelijakollegaani seurasi minun opetustani ja antoi niistä palautteen minulle.

Viimeinen osa opetusharjoittelua oli seurata toisten opeopiskelijoiden opetusta ja antaa siitä vertaispalautetta. Kävin seuraamassa viittä opetustilannetta (näistä kirjoitin jo aiemmin blogissani) ja annoin myös palautetta yhdestä verkkokurssista.

Tavoitteeni opetusharjoittelulle

 

Tavoitteeni opetusharjoittelulle muodostuivat OPSin, HOPSin ja syksyn harjoittelun jälkeen asettamistani tavoitteista.

OPSissa on esitetty opetusharjoittelun tavoitteet, jotka ovat

• Asettaa oppimistavoitteita, suunnittelee ja toteuttaa opetussuunnitelman mukaisen opintojakson sekä arvioi tavoitteiden toteutumista
• Suunnittelee, toteuttaa, ohjaa ja arvioi opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista tukevia prosesseja
• Antaa rakentavaa palautetta muille opettajaopiskelijoille opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta
• Rakentaa ja kehittää yhteistyössä opiskelijoiden kanssa erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimisen polkuja
• Arvioi omaa vuorovaikutusosaamistaan ja reflektoi siihen vaikuttavia tekijöitä
• Tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan opettajana ja ohjaajana.

Näiden lisäksi nimesin HOPSiini tavoitteeksi:

• Kehittyä opettajana.
• Saada palautetta omasta opetuksesta.
• Nähdä erilaisia tapoja opettaa.

Syksyn harjoittelun jälkeen nimesin tulevien harjoittelujeni tutustumiskohteiksi seuraavat

• Ammattikoulu: muut linjat kuin raksapuoli
• "Erikoiskoulut": esim. urheilulukiot, matematiikkalukiot, Steiner-koulu
• Opetuksen verkostot: esim. Turussa on kaikkien korkeakoulujen välisiä opetusverkostoja
• Aikuiskoulutus: esim. aikuisten ammatillinen koulutus, täydennyskoulutus.

Mitä opin?

 

Opin myös tässä opetusharjoittelussa paljon. Pohdin oppimaani jo kahdessa aiemmassa kirjoituksessani. Tämä oli mukava harjoittelu siinä mielessä, että harjoittelun pääpaino oli omassa työssä. Tässä harjoittelussa pääsi viemään syksyn opekoulutuksen teoriaa käytäntöön.

Kokosin oppimani suhteessa asettamiini tavoitteisiin alla olevaan taulukkoon. Kaikki itse asettamani tavoitteet toteutuivat. Myös lähes kaikki opetussuunnitelman tavoitteet toteutuivat. Kun taas tavoitteet, jotka asetin syksyn harjoittelun jälkeen, eivät pääsääntöisesti toteutuneet. Suurin syy tähän oli, että olin unohtanut nämä tavoitteet täysin. :-D Moni noista tavoitteista on sellainen, että pystyn keskittymään niihin ensi syksyn aikana.

Sain opetuksestani pääsääntöisesti positiivista palautetta. Opetustani pidettiin asiantuntevana ja minua innostavana opettajana. Suurin kehittämiskohde, jonka tunnnistin saadun palautteen perusteella, oli kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa. Käyttämäni kalvot ovat pääsääntöisesti tekstiä. Jonkin verran käytän taulukoita ja kuvaajia, mutta valokuvia tai videoita ei käytännössä käytä ollenkaan. Tämä konkretisoitui, kun seurasin opiskelijoitteni pitämiä seminaariesityksiä kurssin lopussa. Lähes kaikilla oli videoita osana esitystä.

Toinen keskein oppimani asia oli, että omaa opetusta, opetustapaa ja opetusmenetelmiä on hyvä uudistaa aika ajoin. Tämä opetusharjoittelu suositeltiin tehtävän itselleen uudesta aiheesta. Minä kuitenkin pysyin vanhassa aiheessa, niin ajattelin tehdä sen kuitenkin uudella tavalla. Opetuskokeilut kuvasin jo aiemassa postauksessa. Noiden kokeilujen lisäksi otin Risk Management -kurssin osaksi harjoitustyön ja otin itse aktiivisen osan harjoitustöiden ohjaamisessa. Tämän vuoden opiskelijoiden harjoitustyö olivat todella kovatasoisia. Erityisesti seminaariesityksiä (kuten jo mainitsinkin) oli mukavaa seurata. Uuden kokeilu sai minut todellakin innostumaan opettamisesta ihan uudella tavalla.

Tavoite	Toteutuminen
Omat tavoitteeni
Kehittyä opettajana	Toteutui. Sain paljon palautetta sekä näin paljon erilaisia opetustilanteita.
Saada palautetta omasta opetuksesta	Toteutui. Viisi opiskelijaa kävi seuraamassa minun opetustani ja ohjaava opettaja seurasi neljä tuntiani.
Nähdä erilaisia tapoja opettaa	Toteutui. Raportoitu yllä toisessa taulukossa. Valitsin tietoisesti erilaisia opetustilanteita: -       luento-opetus (2) -       verkko-opetus (1) -       kansalaisopisto (1) -       valmentava opetus (1) -       vuorovaikutuksen opetus (1)
Opetussuunnitelman tavoitteet
Asettaa oppimistavoitteita, suunnittelee ja toteuttaa opetussuunnitelman mukaisen opintojakson sekä arvioi tavoitteiden toteutumista	Toteutui. Jokaiselle opetusharjoittelun tunnille piti tehdä kirjallinen suunnitelma ja suunnitelman toteutumista piti arvioida tunnin jälkeen.
Suunnittelee, toteuttaa, ohjaa ja arvioi opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista tukevia prosesseja	Toteutui. Kuten yllä.
Antaa rakentavaa palautetta muille opettajaopiskelijoille opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta	Toteutui. Raportoitu suoraan opiskelijakollegoille.
Rakentaa ja kehittää yhteistyössä opiskelijoiden kanssa erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimisen polkuja	Ei toteutunut tietoisesti.
Arvioi omaa vuorovaikutusosaamistaan ja reflektoi siihen vaikuttavia tekijöitä	Toteutui. Opetusharjoittelusta piti tehdä kirjallinen raportti. Lisäksi kirjoitin 3 blogipostausta aiheesta.
Tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan opettajana ja ohjaajana.	Toteutui. Nostin kehittämiskohteita esiin raportissa ja blogipostauksissani.
Syksyn harjoittelun jälkeiset tavoitteet
Ammattikoulu: muut linjat kuin raksapuoli	Ei toteutunut. Siirrän syksyn 2015 tavoitteeksi.
Erikoiskoulut: esim. urheilulukiot, matematiikkalukiot, Steiner-koulu	Ei toteutunut tietoisesti. KaTi-opinnoissa tosin tutustuin Steiner-pedagogiikkaan tänä keväänä.
Opetuksen verkostot.	Ei toteutunut. Tämä on tavoitteena syksyn 2015 harjoittelussani. Tutustun jo kahteen ensimmäiseen verkostoon tällä viikolla.
Aikuiskoulutus: esim. aikuisten ammatillinen koulutus, täydennyskoulutus	Toteutui. Yksi tutustumiskäynti kansalaisopistoon.

Miten opetusharjoittelu jatkuu tästä eteenpäin?

Syksyllä 2015 tehdään viimeinen harjoittelu. Harjoittelun nimi on verkostoharjoittelu ja siinä on tarkoituksena tutustua opettajan työn verkostoihin niin oppilaitoksissa kuin niiden ulkopuolellakin. Harjoitteluun kuuluu kahdeksan tutustumiskäyntiä.

Olen valinnut harjoittelun teemoiksi seuraavat: erilaiset oppimis-, toiminta- ja kasvuympäristöt, taitojen oppimisen, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen, opiskelun nivelvaiheet, yritysyhteistyön, oppilaitosten erilaiset kokoukset, nuoriskulttuurit, kansalaisvaikuttamisen sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden. Pääpaino minulla tulee olemaan oppilaitosten erilaisissa kokouksissa ja nuorisokulttuureissa. Pyrin pääsemään tutustumaan moniin erilaisiin oppilaitosten kokouksiin. Tällä viikolla osallistun kestävän kehityksen opintokokonaisuuden opettajien kokoukseen sekä Tulevaisuuden verkostoakatemian opettajien kokoukseen. Nuorisokulttuurien osalta haluaisin tutustua nuorten eri harrastuksiin ja "opettamiseen" näissä.  

Kevään opetusharjoittelu - Omat opetuskokeiluni

Opetusharjoittelu on siis iso osa kevään opekoulutusta. Kokoan 

oman opetusharjoitteluni opetuksestani TTY:llä ja TAMKissa. 

TTY:llä pidin kaksi vierailuluentoa Ympäristöjohtamisen kurssilla. 

TAMKin opetukseni pitää sisällään Risk Management -kurssin 

opetuksen. Koska näiden aineiden opetus on minulle jo tuttua, 

asetin opetusharjoittelun tavoitteeksi kokeilla uusia tapoja opettaa. 

Uudet tavat tarkoittavat minulle muuta kuin perinteistä luennointia. 

Kokoan tähän postaukseen opetuskokeiluni ja kokemukseni niistä.

Opetuskokeiluni

Minulle luonnollinen tapa opettaa on pitää luentoja. Luentoni valmistelen PowerPoint-esityksiksi. Näin olen tehnyt 13 vuotta. Niinpä oli aika kokeilla jotain uutta:

• TTY:llä kokeilin ryhmätyötä osana luentoa ja keräsin opiskelijoiden työn tulokset liitutaululle. 
• Toisen luennon rakensin Prezillä.
• TAMKin opetuksessa lisäsin luentoihin paljon keskustelutehtäviä.
• Yhdelle luennolle esimerkit keräsin Preziin. 
• Lisäksi yhdellä luennolla käytin Poppletia opiskelijakeskustelun kokoamiseen ja tallentamiseen. 

Ryhmätyö osana luentoa

TTY:n ensimmäisen luennon aiheena oli ympäristöjohtamisjärjestelmät. Valmistelin luentokalvot tavalliseen tapaan. Kävin niistä muutamat perinteisenä luennointina, mutta varasin suurimman osan luennosta ryhmätyölle. Ryhmätyön aiheena oli ISO 14001 ympäristöjärjestelmän sisältö. Jaoin opiskelijat viiteen ryhmään, joista jokainen keskittyi järjestelmän eri osaan. Opiskelijat lukivat standardin läpi ja nostivat sitten mielestään keskeiset osat esille. Itse toimin kirjurina ja kirjasin nämä liitulautulle (kuva yllä). Täydensin tarvittaessa.

Mielestäni ryhmätyö osana luentoa onnistui varsin hyvin. Toki tila, jossa tuolit ja pöydät olisivat liikutettavissa toimisi ryhmätyöskentelyyn paremmin. Opiskelijat tekivät työtä ja nostivat keskeiset asiat esille. Mielestäni ryhmätyön tekeminen oli perusteltua, koska vähintäänkin nyt opiskelijat saivat käsityksen standarditekstistä. Itse standardin vaatimuksia on hieman tylsää käydä perinteisenä luentona läpi, niin toivottavasti näin aihe jäi paremmin opiskelijoiden mieleen.

Prezin käyttö esitysten tekemisessä

 

Prezi on siis työkalu esitysten tekemiseen. PowerPointista poiketen Prezissä lähdetään liikkelle tyhjällä "kankaalla" (yllä olevan kuvan vasen reuna), johon oma esitys luodaan. Kalvopohjia ei ole, vaan jokaisen kalvon voi tehdä juuri sen näköiseksi, kuin itse haluaa. Jos on siis taiteellista silmää, niin Prezillä saa tehtyä todella hyvännäköisiä esityksiä.

Prezi oli minulle jo siinä mielessä tuttu, että olen nähnyt Prezillä toteutettuja esityksiä, mutta en ole sitä aiemmin kokeillut. Tein Prezillä luennon aiheesta yhteiskuntavastuuraportointi.Tämä siitä syystä, että halusin kokeilla luennon rakentamista näin ja halusin havainnollistaa käsitteiden yhteiskuntavastuu ja yhteiskuntavastuuraportti välistä suhdetta kuvan kautta. TAMKin yhdelle luennolle kasasin esimerkit Prezi-esitykseksi. Tämä esitykseni löytyy täältä.

Pidin ohjelmasta, vaikka... En voi väittää olevani kovinkaan taiteellinen. Ja ensimmäisen esityksen (joka oli valmiina esityksenä 2 x 45 min) tekemiseen käytin noin 8 tuntia. :-D Mielestäni Prezi toimii mainiosti opetukseen, johon pitää liittää kuvaa. Aivan loistava esimerkki hyvin toteutetusta Prezi-esityksestä on TkT Niina Vienon esitys jätevedenpuhdistuksen perusteista.

Jotain huonoakin Prezissä toki on. Se on netissä toimiva softa, joten periaatteessa esittämiseen tarvitsee myös netin. Esityksen voi toki ladata pdf-tiedostona omalle koneelle, silloin tosin Prezin mainiot zoomausominaisuudet eivät toimi. Samoin pdf-tiedostosta saa helposti ihan sika ison. Ensimmäinen versio omasta 20 kalvon esityksestäni oli yli 20 megaa. Huonoa tietysti on se, että valmiita kalvopohjia ei ole, mutta toisaalta valmiit kalvopohjat ovat mielestäni PowerPointin heikkous. Jos Preziä käyttää ilmaisversiona, kaikki tekemäsi esitykset ovat julkisia. Itse otin käyttööni Education-version, jota opettajat ja opiskelijat saavat käyttää ilmaiseksi ja tässä pystyy määrittämään julkaisuusasetukset myös ilmaiseksi.

Popplet opetuksessa

 

 

Kokeilin myös Poppletia osana luento-opetusta. Popplet on siis mindmap-työkalu. Se on myös verkkosofta kuten Prezi. Tein itse sinne pohjan valmiiksi (yllä olevan kuvan vasen puoli), jota sitten täytin opiskelijoiden keskustelun pohjalta (kuvan oikea puoli). Olin tehnyt tähän backupiksi tavalliset kalvot, jossa aihepiiri oli käyty läpi, mutta käytännössä luento eteni opiskelijakeskustelun pohjalta.

Tämän softan käyttö on helppoa. Itse pidin tätä hyvänä erityisesti siitä syystä, että oma käsialani on kauheaa, niin tätä kautta pystyin kirjaamaan opiskelijakeskustelua luettavaan muotoon. Ohjelmasta saa tuotoksen pdf:nä ulos, niin laitoin sen opiskelijoille jakoon Tabulaan. Ilmeisesti ohjelmaa pystyisi myös käyttämään niin, että opiskelijat kirjautuvat järjestelmään. Tällöin opettajan ei tarvitse toimia kirjurina, vaan opiskelijat itse kirjaisivat ajatuksiaan tänne. Tällöin tosin avoin keskustelu luokassa voisi olla vähäisempää.

Ohjelman huono puoli on, että maksuttomassa versiossa voi tehdä vain viisi mindmapia. Samoin minulla oli hieman ongelmia sisäänkirjautumisessa. Se ei aina toiminut kerralla, vaan oman tunnus piti syöttää pari kertaa. Muihin huonoihin puoliin en törmännyt.

Opettajan polkuni - Teekkarista tuli sattumalta opettaja

Koulutuksen ensimmäisessä ennakkotehtävässä 

piti kuvata omaa opetuspolkuaan. Kuvaan siis alla,
miten olen opettajaksi päätynyt ja millaisissa
opetustehtävissä olen toiminut.

Opettajuuteni alku oli sattumaa. Tein vuonna 2002 diplomityötä TTY:n Turvallisuustekniikan laitoksella (nykyinen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö), kun minua pyydettiin osallistumaan myös laitoksen opetukseen. Keväällä 2002 pidin ensimmäiset Turvallisuustekniikan perusteet -kurssin harjoitukset pienryhmäopetuksessa. Pienryhmässä oli noin 20 opiskelijaa. Vedin turvallisuustekniikan perusteet -kurssin harjoitukset syksyisin ja keväisin kaksi ja puoli vuotta. Ensimmäistä kevättä lukuun ottamatta vedin kahta ryhmää kerralla. 

Seuraava iso askel opettajanurallani oli oman kurssin vetäminen. TTY:llä olen vastannut viiden eri kurssin käytännön järjestelyistä ja toiminut usein samalla myös kurssin pääluennoitsijana. Erityisesti tykkäsin vetää Ympäristöjohtamisen kurssia. Ympäristöjohtaminen oli minulle mielenkiintoinen aihe jo TTY:llä, koska siihen aikaan opiskelin KTM:n tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, jossa pääaineenani oli yritysten ympäristöjohtaminen. Toinen itseäni todella kiinnostanut kurssi oli Työturvallisuuslainsäädäntö. Tämä lähinnä siitä syytä, että haaveilin aikoinani lakimiehen urasta. :-D Itseäni on aina kiinnostanut lainsäädäntö ja tuolla kurssilla mukavinta oli saada opiskelijoilta palautteena, että ”eihän lainsäädäntö olekaan niin tylsää kuin etukäteen ajattelin.” Opiskelijamäärät kursseillani vaihtelivat 30–100 välillä. Opiskelijat olivat TTY:n perustutkinto-opiskelijoita.

Opettajan urani alkuajan pidin luentoja vain suomeksi. Seuraava uusi haaste urallani oli luentojen pitäminen englanniksi. Aloitin tämän pitämällä yksittäisiä luentoja turvallisuustekniikan peruskurssilla englanniksi. Kurssi tarjottiin TTY:n kv-opiskelijoille englanniksi. Seuraavassa vaiheessa vedin omia kursseja englanniksi. Ympäristöjohtamisen (Environmental management) kurssin luennoin englanniksi ja Ympäristöriskien kurssi (Environmental risk assessment) tarjottiin suoritettavaksi kirjallisilla tehtävillä englanniksi.

Kun vaihdoin TTY:ltä Turun kauppakorkeakouluun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen, päätoimeeni ei enää kuulunut opetustehtävät. Tämä oli opettajan urallani taas suuri muutos. Loppu-urani TTY:llä oli opetustehtäväpainotteisia ja toivoinkin siihen jo muutosta. Kuitenkin olin todella innoissani, kun minua pyydettiin vuonna 2008 sivutoimiseksi tuntiopettajaksi TAMK:lle. TAMK:n lisäksi tällä hetkellä pidän yksittäisiä luentoja TTY:llä (ympäristöjohtamisen kurssilla) ja Aalto yliopistossa (riskienhallinta). Uusin alue valtaukseni vierailuluennoissa oli tämän syksyn luento ekotehokkuuden mittaamisesta Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelmassa Turun kauppakorkeakoulussa.

Pääopetustehtäväni tällä hetkellä on sivutoiminen opettajuus TAMK:ssa. Vastaan Energy and Environmental Engineering -koulutusohjelman Risk Management -kurssista. Kurssi on pakollinen ympäristötekniikan insinööriopiskelijoille. Kuten koulutusohjelman nimestä voi päätellä, siihen osallistuu kansainvälisiä opiskelijoita. Nautin todella tämän kurssin vetämisestä. Kansainvälisille opiskelijoille luennoiminen on toki haastavaa, mutta se on samalla myös palkitsevaa. Opiskelijat ovat avoimia ja valmiita keskustelemaan luentojen aikana.

 
Kokosin opetus-CV:n alle taulukkoon:

Vuosi	Työtehtävä	Opetustehtävät
2002	tutkimusapulainen, TTKK	Turvallisuustekniikan perusteet (pienryhmäopetus)
2002–2004	tutkija, TTY	Turvallisuustekniikan perusteet (pienryhmäopetus) Ympäristöjohtaminen (vastuuopettaja) Yrityksen turvallisuusjohtaminen (vastuuopettaja) Työturvallisuuslainsäädäntö (vastuuopettaja)
2004–2006	assistentin sijaisuus, TTY	Turvallisuustekniikan perusteet (pienryhmäopetus) Ympäristöjohtaminen (vastuuopettaja) Työturvallisuuslainsäädäntö (vastuuopettaja) Ympäristöriskien analysointi (vastuuopettaja)
2006–2007	assistentti, TTY	Ympäristöjohtaminen (vastuuopettaja) Työturvallisuuslainsäädäntö (vastuuopettaja) Ympäristöriskien analysointi (vastuuopettaja) Työturvallisuuskortti (vastuuopettaja)
2007­–	projektipäällikkö, tohtorikoulutettava, apurahatutkija, TY	Elinkaariarviointi tuotesuunnittelussa (vierailuluento, TTY) Yritysten yhteiskuntavastuu (vierailuluento, TTY) Sidosryhmäyhteistyö (vierailuluento, TTY) Ympäristöraportointi (vierailuluento, TTY) Ympäristöjohtamisjärjestelmät (vierailuluento, TTY) Riskienhallinta organisaatiossa (vierailuluento, TKK, Aalto yliopisto) Ympäristö- ja ttt-riskien hallinta (vierailuluento, TKK, Aalto yliopisto) Measuring eco-efficiency in the Finnish forest indystry using public data (vierailuluento, TuKKK)
2008–	sivutoiminen tuntiopettaja, TAMK	Risk Management (vastuuopettaja)

Seuraavassa postauksessa pohdin (diplomi-)insinöörikoulutuksen ammatti-identiteettiä.