Erityinen tuki - Käsitteistöä

Viikko sitten alkoi kesäkurssina Erityisen tuen
järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa.
Tässä postauksessa käyn läpi erityisen tuen
käsitteistöä: erityiskasvatus, esteettömyys,
oppimisvaikeudet, erityinen tuki ja SORA-

lainsäädäntö.

Erityiskasvatus

Erityiskasvatus pitää sisällään erityispedagogiikan ja eritysopetuksen. Erityispedagogiikka on monitieteinen tieteenala, joka tutkii erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oppimaan auttamisen teoriaa ja toimintamalleja. Se soveltaa kasvatustiedettä, psykologiaa, osittain lääketiedettä ja yhteiskuntatieteitä (erityisesti sosiologiaa). Erityisopetus soveltaa erityispedagogiikkaa käytännössä.

Erityisopetuksessa on (ollut) neljä suuntausta: integraatio, inkluusio, segregaatio ja ekskluusio.

• Integraatio tarkoittaa sitä, että erityisoppilas on jollain tunneilla normaalissa opetuksessa ja toisilla tunneilla taas erityisopetuksessa.
• Inkluusio eroaa edellisestä siinä, että erityisoppilas on koko ajan normaalissa opetuksessa, mutta saa siinä tarvitsemansa tuen. Yleisesti inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisia "normaalissa" yhteiskunnassa ja käyttää samoja palveluja.
• Segregaatio tarkoittaa sitä, että erityistukea tarvitsevat opiskelijat siirretään omaan ryhmäänsä, omaan luokkaansa, omaan kouluunsa. Erityistukea tarvitsevat pidetään siis pois silmistä.
• Ekskluusio on ilmeisesti vielä pidemmälle vietyä yhteiskunnasta eristämistä kuin segregaatio. Sananmukaisesti ekskluusio tarkoittaa ulossulkemista, poiskäännyttämistä ja syrjäyttämistä.

 

Esteettömyys

"Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella."  Invalidiliitto 2015

Esteettömyys opetuksessa tarkoittaa oppimisympäristön esteettömyyttä. Kirjoitin oppimisympäristöjen ominaisuuksista jo aiemmin. Oppimisympäristöjen esteettömyys koostuu fyysisestä, sosiaalisesta, teknisestä ja pedagogisesta esteettömyydestä:

• Fyysinen esteettömyys: Rakennuksissa, oppimateriaaleissa, opetusmenetelmissä ja -välineissä huomioitu kaikkien opiskelijoiden tarpeet.
• Tietotekninen esteettömyys: Tietokoneohjelmien, nettisivustojen käytettävyys kaikille.
• Sosiaalinen / asenteellinen esteettömyys: Yhteisön jäsenten tiedot, taidot ja asenteet, jotka edistävät jokaisen opiskelua ja osallistumista.
• Pedagoginen esteettömyys: Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada opetusta ja oppia omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti.

Oppimisvaikeudet

Kolme keskeistä käsitettää oppimisvaikeuksista ovat dysfasia, dysleksia ja dyskalkulia. Näihin myös liittyy komorbiditeetti.

• Dysfasia tarkoittaa kielellistä erityisvaikeutta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai molemmissa.
• Dysleksia puolestaan tarkoittaa lukemisen ja kirjoittamisen (luki)vaikeutta eli vaikeutta hahmottaa ja käsittää äänteisiin liittyvää tietoa. Tyypillisesti tämä näkyy yksittäisten sanojen lukemisen hitautena ja virheellisyytenä. Kirjoittamisessa tämä näkyy niin, että yksittäisiä kirjamia puuttuu tai ne ovat väärässä järjestyksessä.
• Dyskalkulia on laskemisen vaikeus, jossa peruslaskutaitojen oppiminen on vaikeaa tai näissä on puutteita. 

Komorbiditeetti tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että henkilöllä esiintyy useampi oppimisvaikeus samanaikaisesti. Kurssilla näytetyn kaavion mukaan on tyypillistä, että jos henkilöllä on jokin oppimisvaikeus, hänellä on myös muita.

Lisäksi oppimisvaikeus voi olla erityinen tai laaja-alainen. Erityinen oppimisvaikeus tarkoittaa kapea-alaista häiriötä jonkun tietyn taidon oppimisessa. Yllä mainitut oppimisvaikeudet (dysfasia, dysleksia, dyskalkulia) ovat esimerkkejä erityisistä oppimisvaikeuksista. Laaja-alainen oppimisvaikeus aiheutuvat kognitiivisen tiedonkäsittelyn heikkouksista. Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa on vaikeuksia monella eri osa-alueella. 

Erityinen tuki 

 

Erityistä tukea kuvataan eri termein eri kouluasteilla. Esi- ja perusopetuksessa puhutaan kolmiportaisesta tuesta, joka koostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Ammatillisella toisella asteella taas käytetään termiä mukauttaminen, kun taas aikuiskoulutuksessa puhutaan henkilökohtaistamisesta (josta kirjoitin jo aiemmin). Varsinaisesti lukiossa ei puhuta erityisestä tuesta, mutta lukiolaki antaa kyllä mahdollisuuden tuen tarjoamiseen.

Esi- ja perusopetuksen erityinen tuki on siis kolmiportainen. Yleinen tuki on on tarjolla kaikille oppilaille. Pedagogisen arvion kautta oppilas voi saada tehostettua tukea. Jos tämäkään ei tunnu riittävän, niin pedagogisen selvityksen kautta oppilas voi saada erityistä tukea. Tällöin tehdään myös oppilaalle HOJKS.

VALMA tarkoittaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Sen avulla saa tietoa peruskoulun jälkeisistä,  ammatillisista jatko-opintomahdollisuuksista eli se toimii nuorelle, joka ei tiedä, mitä tekee peruskoulun jälkeen. VALMA pitää sisällään entisistä koulutuksista ammattistartit, maahanmuuttajien valmentavat koulutukset, kotitalousopetuksen sekä valmentavan ja kuntouttavatn opetuksen ja ohjauksen 1.

TELMA tarkoittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jonka ei ole mahdollista osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan hän tarvitsee sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea.

HOPS on lyhennys sanoista henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Oppilaitoksissa kaikki opiskelijat tekevät nykyään HOPSin.

HOJKS puolestaan on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS tehdään opiskelijalle, joka tarvitsee opintoihinsa erityistä tukea, jolloin tutkinnon tavoitteita mukautetaan yhden tai useamman opintokokonaisuuden osalta.

SORA-lainsäädäntö

SORA-lainsäädäntö tarkoittaa opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöä. Se kattaa esimerkiksi opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Oppilaitoksista se kattaa yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.