Wednesday, December 2, 2015

Mitä tutkii kasvatussosiologia?

Viimeinen kasvatustieteiden tehtävä käsitteli kasvatussosiologian
kenttää. Avaan tässä aluksi kasvatussosiologian käsitettä ja 
tutkimuskohteita. Seuraavaksi käsittelen sosialisaatioprosessia. 
Sitten aiheena on suomalaisen koulujärjestelmän yhteiskunnalliset 
tehtävät (jotka esittelin jo aiemmin blogissani). Viimeiseksi tehtävässä
piti käsitellä ajankohtaisia opettamiseen liittyviä aiheita mediassa.
Valitsimme tässä aiheeksi opettajien tietotekniset taidot, joita 
käsiteltiin paljon viime keväänä mediassa.


Mitä on kasvatussosiologia ja mitä se tutkii?

 

Kasvatussosiologia on erilaisten ryhmien, yhteiskuntien ja kulttuurien jäseniksi kasvamisen tutkimusta. Jäseneksi kasvamista kuvataan sosialisaatioksi. Kasvatussosiologia pohjautuu nimensä mukaisesti kasvatustieteisiin ja sosiologiaan. Kasvatustieteet ovat kasvatuksen eli inhimillisen kasvun tutkimusta. Tämä kasvuhan tapahtuu ihmisyhteisöissä eli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tästä syystä on loogista tutkia tätä sosiologian menetelmillä. Kasvatussosiologiassa sovelletaan sosiologisia teorioita: lähtökohtana voi olla sosiaalinen rakenne, toiminta tai kulttuuri ja näiden erilaiset määrittelyt. (Antikainen et al. 2013)

Tutkimuksessa kasvatussosiologian perinteet ovat kolmella alalla (antropologiassa, sosiaalipedagogiikassa ja yleisessä sosiologiassa). Suomessa antropologiassa on esimerkiksi tutkittu Edward Westermarkin innostamana saamelaisten lastenkasvatusta. Sosiaalipedagogiikka soveltaa sosiaalipsykologiaa ja esimerkiksi Matti Koskenniemi on tutkinut sosiometristä koululuokkaa ja sosiaalista kasvatusta. Sosiaalipedagogiikan mukaisesti koulu nähdään pienoisyhteiskuntana. Yleisen sosiologian tutkimusta puolestaan ovat tehneet Erik Allardt ja Yrjö Littunen tutkimalla esimerkiksi nuorison harrastuksia, Rafael Helanko poikien pihaleikkejä ja Kosti Huuhka talonpoikaisnuorison koulutietä. (Antikainen et al. 2013)

Kasvatussosiologian tutkimuskohteita Antilainen et al. (2013) havainnollistivat Ritzerin (2000) jaottelulla (ks. taulukko alla). Tarkastelutaso voi olla makrosta mikroon, eli maailmanjärjestelmistä yksilöön, jotka taulukossa on havainnollistettu punaisella. Vastaavasti tarkastelutaso voi olla objektiivinen, subjektiivinen tai välissä oleva sekamuoto (taulukossa sinisellä). Objektiivisessa tutkitaan esimerkiksi byrokraattisia rakenteita ja lainsäädäntöä, kun taas subjektiivisella tasolla tarkastellaan todellisuuden sosiaalista rakentumista. (Antikainen et al. 2013)

Makro-objektiivinen
yhteiskunta, laki, byrokratia, teknologia, kieli
MAKRO
Makrosubjektiivinen
kulttuurit, normit, arvot

maailmanjärjestelmät


yhteiskunnat

OBJEKTIIVINEN
(toimijat, toiminta, vuorovaikutus, byrokraattiset rakenteet ja lainsäädäntö)
organisaatiot
SUBJEKTIIVINEN
(todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, arvot ja normit)
ryhmät
SEKAMUODOT
(valtio, perhe, työ ja uskonto)

vuorovaikutus


yksilö

Mikro-objektiivinen
käyttäytymismallit, toiminta, vuorovaikutus
MIKRO
Mikrosubjektiivinen
havainnot, uskomukset, todellisuuden sosiaalinen rakentuminen

Sosialisaatioprosessi

 

Koulutus on ihmisille suunnattua sosialisaatiota. Sosialisaatiolla tarkoitetaan sitä, että uusi sukupolvi 1) valmistautuu toimimaan yhteiskunnan eri tehtävissä, 2) kehittää näitä tehtäviä edelleen, 3) tulee samalla osaksi kulttuuria ja 4) kehittää kulttuuria edelleen. Uudemmassa sosialisaation määritelmässä uusi sukupolvi ei saa näitä toimintavalmiuksia vain aiemmalta sukupolvelta vaan myös omalta sukupolveltaan, mediasta ja Internetistä. Tavoitteena on tulla aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi (kuluttajiksi ja työntekijöiksi) ja jatkuviksi oppijoiksi. (Antikainen et al. 2013)

Sosialisaatioprosessi alkaa syntymässä ja jatkuu läpi elämän, kuten oppiminen ja opitun sovittaminen aikaisempaan tietoon yleensäkin. Primaarisosialisaatioksi kutsutaan varhaisinta sosialisaation vaihetta, joka ajoittuu yksilön lapsuuteen. Sekundaarisosialisaation osuus sen sijaan ajoittuu usein pääpainoisesti murrosikään ja sen merkityksen tärkeyttä on korostettu jälkimodernissa yhteiskunnassa. Nuori alkaa murrosiässä irrottautua vanhemmistaan, jonka vuoksi sekundaariryhmien kautta tapahtuvan oppimisen painoarvo kasvaa. “Vertaisryhmien lisäksi sekundaarisosialisaation merkittäviä kulttuuristen ideoiden välittäjiä ovat kodin ulkopuolella tapahtuva varhaiskasvatus, koulut, tiedotusvälineet ja työelämä sekä edelleen erilaiset uskonnolliset ryhmät”. (Antikainen et al. 2013)

Opettaja toimii sosialisaatioprosessissa yhteiskunnan normien ja käytänteiden välittäjänä omalta osaltaan. Koulut tekevät yleistä sivistystyötä, joka pitää sisällään monimuotoisesti yhteiskunnan tapojen, historian ja toimintamallien tuntemusta. Tässä prosessissa opettaja toimii koululaitoksen edustajana ja näin ollen tiedonvälittäjänä / kasvattajana. Vastuu on suuri ja sen merkitys yksilölle vaihtelee eri kehitysvaiheiden välillä. Primaarivaiheen ensisijainen vastuunkantaja on usein lapsen perhe, kun taas sekundaarivaiheessa muiden sidosryhmien mielipiteille avautuu enemmän vaikuttamismahdollisuuksia.

 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän yhteiskunnallisia tehtäviä

 

Antikaisen ja kumppaneiden (2013) mukaan koulujärjestelmän yhteiskunnalliset tehtävät ovat siis kvalifiointi, valikointi, integrointi ja varastointi. Käsittelin siis näitä jo aiemmin blogissani. 

Opettajien nykypäivän haasteet ja kehittämistarpeet syntyvät yhteiskunnan muutoksista, kasvatuksen välittömistä haasteista, opetuksen tehostamispyrkimyksistä sekä koulun muuttuvasta suhteesta ympäristöön (Affekt et al. 2003). Nämä uudet haasteet lisäävät erityisesti valikointi- ja integrointitehtäviin kuluvaa aikaa ja ovat käytännössä poissa kvalifiointitehtävään toteuttamiseen tarvittavasta ajasta.


Koulun funktio
Sisältö tiiviisti
Nykyopettajan haasteet
Kvalifiointi
Tietojen, taitojen, asenteiden, arvojen ja kykyjen opetus
Miten nykyopettaja päivittää omat taidot, jotta pystyy opettamaan “tulevaisuuden yhteiskunnassa” toimivia oppilaitaan?
Valikointi
Valitaan “oikea” tekijä “oikeaan” työhön
Mitä ovat tulevaisuuden työt? Hyvin harva koulu valmistaa enää varmaan työhön
Integrointi
Uusien sukupolvien integrointi yhteiskuntaan
Tarvitseeko tulevaisuuden yhteiskunta enää homogeenista massaa sitä pyörittämään?
Varastointi
Varastoidaan se osa yhteiskunnasta, jota ei tarvita työmarkkinoilla juuri nyt
Onko motivoivaa toimia “varastonhoitajan”?

Opetus mediassa - Tulevaisuuden koulu haastaa nykyopettajan taidot

Valitsimme uutisiksi opettajien tietotekniikkataidot. Aihetta on sivuttu lähiaikoina useammassakin Helsingin Sanomien uutisessa (linkit uutisiin postauksen lopussa):
       Opettajilla on kelvottomat taidot tietotekniikassa 17.3.2015
       Näin älylaitteita käytetään eri kouluisa 17.3.2015
       Ammattiopiston pojat moittivat koulua liian lepsuksi - vuonna 2020 Helsingin koulut vaativat enemmän 31.3.2015
       Tällainen on tulevaisuuden koulu 31.3.2015
Kaksi viimeistä uutista käsittelivät Helsingin koulujen tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteet ovat tulevaisuuden taidot ja hyvinvointi, oppimisen ilo ja yhdessä tekeminen sekä digitaalisuus ja oppimisympäristön muutos. Nostamme tässä tarkastelun kohteeksi erityisesti digitaalisuuden. Helsinki aikoo investoida rajusti mobiilaitteisiin, koska nykyään tarjontaa on liian vähän ja se on vanhentunutta. Tulevaisuudessa aiotaan myös sallia oppilaiden omien laitteiden käyttö nykyistä laajemmin. Tähän halutaan panostaa, koska tietotekniikasta halutaan luonteva osa kaikkea opetusta. Meidän ryhmämme mielestä tämä on todellakin kannatettava tavoite. Ongelmana tässä kuitenkin näemme sen, mistä Helsingin Sanomat uutisoi pari viikkoa aiemmin, eli opettajien puutteelliset tietotekniset taidot.
Helsingin Sanomat uutisoi 17.3. Turun yliopiston hankkeen tuloksista, jossa oli selvitetty eri ammattiryhmien tietoteknisiä taitoja. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että opettajilla oli tutkituista ammattiryhmistä huonoimmat tietotekniset taidot. Kuinka siis opettajat pystyvät opettamaan oppilaitaan sujuviksi tietotekniikan käyttäjiksi, jos heidän omat taitonsa ovat puutteelliset? Tämä tutkimus tuo meidän ryhmämme mielestä korostetusti esille nykyopettajan haasteet sosiaalisaation toteuttajana: Opettajan pitäisi pystyä varmistamaan uuden sukupolven integroituminen osaksi tulevaisuuden yhteiskuntaa. Onneksemme luimme kurssikirjallisuudesta, että sosialisaatiota tapahtuu enenevässä määrin myös uuden sukupolven sisällä. Sosialisaatio ei siis enää tapahdu vain vanhalta sukupolvelta uudelle. Ongelmana tässä voi kuitenkin olla se, että nuoret näkevät koulun irrallisena muusta elämästään, kun opetus tapahtuu "vanhentuneilla" laitteilla, kuten referoimassani kirjassa Tykkää tästä! annettiin ymmärtää.

Lähteet


Affekt, A., Hietajärvi, A-L., Kestilä, A., Laukka-Kattainen, A., Niskanen, U., Ojala, R., Ollila, P., Pitkälä, A., Pääskynen, M. ja Tossavainen, S-M. 2003. Ammatillisten opettajien pelot omasta riittämättömyydestään toimintaympäristön murroksissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opinnäyte. http://www.oamk.fi/amok/pdf/pelkoraportti2.pdf

Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. PS-kustannus, Jyväskylä.

Helsingin Sanomat
       Opettajilla on kelvottomat taidot tietotekniikassa 17.3.2015. http://www.hs.fi/kotimaa/a1426483165129
       Näin älylaitteita käytetään eri kouluissa 17.3.2015 http://www.hs.fi/kotimaa/a1426483341654?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-2
       Ammattiopiston pojat moittivat koulua liian lepsuksi - vuonna 2020 Helsingin koulut vaativat enemmän 31.3.2015 http://www.hs.fi/paivanlehti/31032015/kaupunki/Ammattiopiston+pojat+moittivat+koulua+liian+lepsuksi++vuonna+2020+Helsingin+koulut+vaativat+enemm%C3%A4n/a1427690991447