Kokemuksellinen oppiminen: Problem-Based Learning (PBL)

Yksi kevään teemoista on erilaiset pedagogiset lähestymistavat. 

Tähän liittyen tutustuimme Problem-Based Learning:iin (PBL) 

yhdessä lähipäivässä. Yksi pienryhmistämme kokeili PBL:ää 

käytännössä ja muut kolme ryhmää seurasivat tätä kokeilua. 

Kirjoitan tässä postauksessa PBL:n perussisällöstä ja omista 

havainnoistani demoa seuratessani.

Problem-Based Learning (PBL) - Mitä se tarkoittaa?

PBL kuvataan yleensä yllä olevan kaavionmukaisesti. Vaiheet ovat roolien jakaminen, lähtökohta, aivoriihi, ideoiden työstäminen, oppimistavoitteet, yhteisen PBL-tehtävän määrittely, itsenäinen opiskelu, opitun jakaminen ja synteesin laatiminen. Demossa kävimme läpi vaiheet nollasta viiteen. Samoin keskityn niihin tässä postauksessa.

Vaiheessa nolla jaetaan roolit. PBL:ssa perinteinen opettaja on tutor. Hänen roolinsa on osallistua mahdollisimman ryhmän toimintaan vähän ja käytännössä hän ei opeta (PBL:ssä opiskelijat opettavat toinen toisiaan.) Opiskelijoiden roolit ovat puheenjohtaja, kirjuri, havainnoija ja jäsenet. Puheenjohtaja johtaa keskustelua, jakaa puheenvuorot ja pitää huolta aikataulusta. Kirjuri nimensä mukaisesti kirjaa kaiken ylös. Havainnoija havainnoi ryhmän työskentelyä ja antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle palautteen. Havainnoija ei osallistu muulla tavalla ryhmän toimintaa vaiheissa 1-5. Muut ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti ideointiin ja ajatusten kehittämiseen.

Ensimmäinen vaihe on lähtökohta. Me lähdimme liikkeelle valokuvasta, jossa oli lueteltu kiertokoulun arvosanat numeerisesti ja sanallisina kuvauksina. Jos ajatusten herättäjänä käyttää valokuvaa, sen pitäisi olla sellainen, joka herättää tunteita tai tiedollisen ristiriidan opiskelijoilla. Jokainen ryhmän jäsen mietti 5 minuuttia, mitä hänelle tulee mieleen kuvasta. PBL toisessa vaiheessa, aivoriihessä, ryhmä heitteli ajatuksia siitä, mitä heille oli tullut mieleen näytetystä kuvasta. Tässä vaiheessa ideoita ei rajattu tai arvioitu mitenkään. Kolmannessa vaiheessa (ideoiden työstäminen) äänestettiin taululle kerätyistä kolme tärkeintä (kuva postauksen alussa), joita lähdettiin työstämään eteenpäin. Neljännessä vaiheessa ryhmä kehittää itselleen tavoitteet. Ensin ryhmän jäsenet pohtivat asiaa yksin ja sitten näistä keskusteltiin ryhmässä. Viidentenä vaiheena on määrittää yhteinen tehtävä. Ideana oli muodostaa yksi lause tai kysymys, joka ohjaa sitten ryhmän jäsenten itsenäistä työskentelyä. Ryhmä päätyi kysymykseen: Miten oppimisen numeerinen arviointi vaikutta itsetuntoon ja oppimiseen? Kun tämä kysymys oli saatu aikaiseksi, ryhmän havainnoija antoi jokaiselle ryhmän jäsenelle palautteen ryhmän työskentelystä. Tähän vaiheeseen siis päätimme demon.

Seuraavana vaiheena olisi itsenäinen työskentely, esimerkiksi kaksi viikkoa. Opiskelijat itse sopivat työnjaon itsenäisen työskentelyn aluksi. Lähipäivässä opiskelijat esittelevät löytämänsä tiedon (vaihe 7). Prosessin viimeisessä vaiheessa tehdään synteesi opitusta aiheesta. Tässä loppuvaiheessa tutor (opettaja) voi nostaa esille seikkoja, joita ryhmä mahdollisesti missasi. Tähän asti kuitenkin opettajan pitäisi antaa ryhmän työskennellä itsenäisesti. Opettajan ei siis tule puuttua prosessiin kuin siinä tilanteessa, että ryhmä jäisi keskustelussa jumiin tai lähtisi täysin väärään suuntaan. 

Millainen on PBL:n arvopohja, oppimis- ja tietokäsitys?

Lähipäivässä demoa seuraavien piti miettiä, millainen arvopohja, oppimis- ja tietokäsitys PBL:ssa on.

Arvot tällaisen työskentelyn taustalla mielestäni on tasa-arvo, yksilöllisyys ja opiskeilijoiden kannustaminen. Tasa-arvolla tarkoitan sitä, että koko ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti ryhmän tuotoksen tekemiseen ja sen suunnan määräytymiseen. Jos PBL:ä käytetään oppilaitoksella paljon, niin silloin ryhmän jäsenillä on eri rooli eri oppimistehtävissä, niin tässäkin mielessä tasa-arvo toteutuu. Yksilöllisyys mielestäni toteutuu siinä, että opiskelijat voivat ohjata tehtäviä siihen suuntaan, mikä heitä itseään kiinnostaa. Perinteisessä opetuksessahan opettaja määrää tehtävät. Opiskelijoiden kannustaminen tai vastuun siirtäminen opiskelijoille on myös mielestäni keskeinen osa PBL:ää. PBL:ssä halutaan opiskelijoiden onnistuvan, halutaan opiskelijoiden oppivan. Tarkoituksena ei ole, kuten perinteisessä opetuksessa, osoittaa puutteita opiskelijoiden osaamisessa.

Oppimiskäsityksistä olen kirjoittanut jo aiemmissa postauksissa (teoriaa oppimiskäsityksistä ja oppimiskäsitykset käytännössä. Oppimiskäsitys tässä pitää mielestäni sisällään näkemyksiä kognitiivisesta, konstruktivistisestä ja sosiokulttuurisesta oppimiskäsityksestä. Kognitiivisuus näkyy mielestäni siinä, että tavoitteena on käytännön ongelmien ratkaisu. Konstruktivismi ja samoin myös PBL kasaantuvat aiemman tiedon varaan rakentamiseen. Lisäksi oppimiskäsitys on mielestäni sosiokulttuurinen, koska lähipäivien istunnot nojaavat vahvasti vuorovaikutukseen. 

Tietokäsityksessä on mielestäni kaksi puolta. Lähipäivässä se nojaa vahvasti aiemman tiedon varaan. Mutta koska opiskelijat hakevat itsenäisesti lisää tietoa, niin tietokäsitys on myös muuttuva. Tarkoituksena tietenkin on, että opiskelijat oppivat lisää.

Mitä itse pidin demosta?

Tätä opetusdemoa oli mukava seurata. Itse on juurikaan tiennyt, mitä PBL todellisuudessa pitää sisällään ennen tätä demoa. Olin toki kuullut siitä. Tiesin esimerkiksi, että Tampereen yliopiston Lääketieteellisen opetus on kai lähes kokonaan PBL:n mukaista.

Demo onnistui todella hyvin. Ryhmä keskusteli ja ideoi aiheesta aktiivisesti. Tämä mielestäni kertoo siitä, että menetelmä onnistuu varmasti hyvin tilanteissa, joissa osallistujilla on jo ennakkotietoa aiheesta. Demotyöskentelyssä hyvää oli, että ryhmässä ensin mietittiin yksin aihetta ja sitten vasta ryhmänä. Samoin hyvää ryhmätyöskentelyssä oli, että aiheista äänestettiin. Näin siis kaikki pääsivät osallistumaan.

Itse jäin miettimään sitä, että miten menetelmä toimii, jos osallistujilla ei ole vielä mitään tietoa aiheesta. Tämä tuli mieleen, kun mietin lääketieteellisen koulutusta. Pohjautuuko siellä todellakin koko koulutus tähän? Miten tämä toimii ihan koulutuksen alussa? Demossa vaikein vaihe oli kohta 5, yhteisen tehtävän määrittely. Ryhmä pyöritteli kuitenkin ihan alussa hyvin montaa aihetta ja näkökulmaa. Viidennessä vaiheessa työskentely pitää rajata yhteen kysymykseen tai lauseeseen.