Opettajan tunteet - Pieni opetustilanne

Yksi kevään opekoulutuksen tehtävä on pitää pieni
opetustilanne muille opeopiskelijoille. Valitse tähän
aiheeksi opettaja ja tunteet, koska aihe on 

"teoriansa" puolesta minulle uusi, vaikka käytännössä

tunteet ovat olleet minullakin osa työtä. Keskityn 

tässä postauksessa erityisesti Virtasen väitöskirjaan 

"Opettajan emotionaalinen kompetenssi".

Miksi valitsin aiheen?

Osana opekoulutusta ja tämän kevään opetusharjoittelua piti pitää lyhyt opetustilanne vapaavalintaisesta aiheesta. Valitsin itse aiheeksi opettaja ja tunteet. Mielenkiinto tähän aiheeseen minulla kasvoi erityisesti syksyn oppimisympäristöharjoittelun aikana. Moni opettaja ja oppilashuollossa työskentelevä kertoi erilaisista ongelmatilanteista, joihin töissään törmää. Oppilashuollossa työskenteleville nämä ovat päivittäistä työtä, tavallisille opettajille huomattavasti harvemmin tapahtuvia. Näihin ongelmatilanteisiin liittyy tai ne aiheuttavat joko opettajassa tai opiskelijassa tunteita. Keskustelut tavallisten opettajien kanssa paljastivat kuitenkin sen, että varsinkin tutkijaopettajat ovat hyvin yksin omien ja opiskelijoidensa tunteiden kanssa.

Lisäksi tajusin syksyn mittaan, että aiemmissa opekoulutuksissa aihepiiriä ei ole juurikaan käsitelty. Samoin kuin peruskoulutukseni on DI, niin myöskään opinnoissani ei ole käytännössä ollenkaan puhuttu tunteista. 

Opetustilanteen toteutus

Päätin rakentaa lyhyen opetustilanteet (10 min) konferenssiesityksen rakenteen pohjalle. Esityksen tavoitteena minulla oli esitellä suomalaista tutkimusta aiheesta opettaja ja tunteet. Aloitin esitykseni pyytämällä opiskelijakollegoitani nimeämään tunnetiloja, joita he ovat opettajan työssä kokeneet (kuva yllä). Erilaisia tiloja tuli nopeasti paljon ja minulla oli vaikeuksia kirjoittaa niitä yhtä nopeasti taululle. Muilta osin olin rakentanut esitykseni PowerPoint-esitykseksi.

Tunneälytutkimus Suomessa

Lyhyen kirjallisuusselvityksen kautta löysin, että asiasta käytetään myös termejä tunneäly, tunnetaidot ja tunnetyö. Nopealla haulla löytyi paljon suomalaisia tutkimuksia, joissa oli tutkittu johtajien ja asiakaspalvelutehtävissä toimivien henkilöiden tunneälyä tai tunnetaitoja. Vähemmän taas löytyi tutkimusta opettajien tunteista. Tämän postauksen lopussa on linkkilista tutkimuksiin, lähinnä eritasoisiin opinnäytetöihin, joita löysin.

Opettajan emotionaalinen kompetenssi

Esityksessäni keskityin  Mirjam Virtasen väitöstutkimukseen Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Hän oli tutkinut luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien näkemystä

• omista tunneälytaidoistaan
• opettajalta vaadittavista tunneälytaidoista 
• opettajan esimiestyössä vaadittavista tunneälytaidoista.

Virtanen tutki Goleman, Boyatis, McKeen jaottelua emotionaalisen älykkyyden (eli tunneälyn) osa-alueiden tärkeyttä edellä mainituista kolmesta näkökulmasta. Goleman ja kumppaneiden mallissa tunneälyn osa-alueet ovat itsetietoisuus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja henkilösuhteiden hallinta. Jokainen näistä jakautuu vielä eri osa-alueisiin niin, että heidän mallissaan tunneäly koostuu 18 tekijästä. Golemanin ja kumppaneiden mallin osa-alueet näkyvät alla olevassa kuvassa.

Kyselytutkimuksen perusteella erityisen tärkeäksi osa-alueeksi nousi empaattisuus. Muita tärkeitä osa-alueita olivat emotionaalinen itsetietoisuus, itsekontrolli, luotettavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaidot.

Omat tunneälytaitoni

Virtasen väitöskirjan liitteenä on kyselylomake, jota hän käytti tutkimuksessaan. Testasin itse sen pohjalta omia taitojani ja kokosin siltä pohjalta alla olevan kuvan. (Kuva on piirretty Poppletilla.) Siinä mustalla on mallin osa-alueet. Punaisella on ne tekijät, jotka itselläni tunnistan vielä kehityskohteiksi. Vihrellä puolestaan merkitsin ne osatekijät, jotka kuvittelen hallitsevani. Itsehallinta on itselläni, opetustilanteissa, mielestäni hyvää. Toisaalta taas henkilösuhteiden hallintaa minun pitäisi vielä kehittää. Olen tottunut tekemään opetustyötäni varsin yksin. Enkä erityisesti viime vuosina ole enää osallistunut opetuksen kehittämisryhmiinkään, koska toimin vain sivutoimisena opettajana tai vierailijaluennoitsijana.

Emotionaalisen älykkyyden osa-alueet Golemanin, Boyatzisin ja McKeen (2002) mukaan (Virtanen 2013)

Linkkejä tunneälytutkimuksiin

Virtanen, M. 2013. Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Saatavilla: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1
Pakarinen, J., Riski, J. 2004. Tunteva opettaja. Päiväkirjatutkimus opettajan tunteista, tunnetaidoista ja näiden yhteydestä hyvinvointiin sekä työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10092/G0000609.pdf?sequence=1
Timonen, S. 2007. Tunnetaidot ja opettajuus. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19728/jamk_1202890728_1.pdf?sequence=1
Rimpeläinen, T.M. 2006. Opettaja tunteiden ilmaisijana. Grounded theorylla toteutettu tapaustutkimus opettajan tunteista ja niiden ilmaisemisesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10362/URN_NBN_fi_jyu-2006245.pdf?sequence=1
Ansela, M. 2011. Kun on tunteet. Yläkoulun opojen näkemyksiä tunnesäännöistä ja tunnetyöstä. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä. Jyväskylän yliopisto. Ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37424