Friday, April 10, 2015

Onks pakko? - Kokemuksellinen oppiminen prosessidraamasta


Tänään lähipäivässä tutustuimme prosessidraamaan. 
Siihen meidät tutustutti veti Anu. Tämä oli minulle täysin uusi juttu. 
Myönnän, että en odottanut tätä innolla. Anun vetämä 
kaksituntinen meni kuitenkin hujauksessa ja kivaa oli.

Alkulämmittely


Anu veti meille alkulämmittelyksi kaksi "tutustumisleikkiä". Ensimmäisessä harjoittelimme toistemme nimiä. Lähdimme kävelemään ringistä ja ensimmäiselle vastaantulijalle piti esitellä itsensä. Tämän esittelyn jälkeen omana nimenä olikin vastaantulijan nimi, joka piti esitellä seuraavalle vastaantulijalle. Leikistä pääsi pois, kun vastaantulija esitteli itsensä sinun nimelläsi. Hauska leikki! Ongelmana vain oli, että kaksi kertaa unohdin, kuka minun piti olla. Ilmeisesti näin kävi monelle, koska lopputilanteessa keskellä oli seitsemän Tamia ja viisi Jiriä.

Toinen alkulämmittely oli piirileikki, jossa keskellä (ilman tuolia oleva) henkilö esittää kysymyksen tästä aamusta. Esimerkiki kuka on juonut kahvia tänä aamuna? Kaikki kahvia juoneet henkilöt nousevat ylös ja vaihtavat istumapaikkaansa. Yksi jää yli ja hän esittää seuraavan kysymyksen. Tämä myös toimi meillä kivasti. Tässä vaiheessa itse jo unohdin ennakkoluuloni draamatyöskentelyä kohtaan.

Prosessidraama


Itse prosessidraaman Anu veti tarinan avulla. Tarina kertoi Tapiirista ja Pekarista, jotka asuivat viidakassa. Lyhyesti tarinan idea oli, että Tapiiri viihtyi omissa oloissaan. Pekari puolestaan oli sosiaalinen eläin, joka koetti saada Tapiiria mukaan talkoisiin ja talkoiden jälkeisiin bileisiin. Tapiirin vakiovastaus kaikkiin osallistumispyyntöihin oli "Onks pakko?"

Anu siis luki meille tarinaa pienissä pätkissä. Aina tarinan jälkeen meillä oli joku keskustelu- tai aktivointitehtävä. Aluksi esimerkiksi pohdimme Tapiirin ja Pekarin ominaisuuksia. Sitten jakauduimme tapiireiksi ja pekareiksi ja keskustelimme siitä, mikä olennossa viehätti. Myös meidän piti suostutella Pekarina Tapiiri juhliin ja vaihtaa sitten roolia. Tämän jälkeen pohdimme sitä, miten olisi hyvä suostutella juhliin henkilö, joka sinne ei haluaisi tulla ensin kahdessa pienryhmässä (kuva keskellä) ja sitten pienryhmät jakoivat tämän koko ryhmälle (ylimmäinen kuva yllä). Tämän ryhmäkeskustelun lopuksi kokosimme taululle seikkoja, joita suostuttelussa tulee välttää.

Lisäksi yksi draamatehtävistä oli sellainen, että porukka jaettiin kahtia kahdeksi toisiaan katsovaksi riviksi. Toinen rivi pyrki suostuttelemaan juhliin lähtijää ja toinen rivi pyrki nostamaan esille seikkoja, ettei juhliin kannata osallistua. Jokainen meistä käveli vuorollaan tässä kujassa ja kuunteli eri henkilöiden suostutuksia.

Oman osuutensa lopuksi Anu pyysi meiltä vielä palautetta tilaisuudesta. Jokainen kirjoitti yhden asian paperille,  teki paperista lennokin, heitti lennokin keskelle lattiaa (alin kuva yllä), haki lattialta toisen lennokin ja kirjoitti siihen toisen seikan.

No comments:

Post a Comment